finnish russian estonian english latvian
PK Economics

Kirjanpitoautomaatti

Kirjanpitoautomaatti

Blogi kirjanpidosta, yrittäjyydestä ja verotuksesta

Kirjanpitoautomaatti on pienyrittäjille suunnattu blogi, jossa käsitellään selkokielellä kirjanpidollisia kysymyksiä. Ei virastosuomea tai monimutkaisia excel-taulukoita.

Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!

Ksenia Alund, KTM
ksenia@pk-economics.fi
8.9.2016

Seuraava sivu »

Tilitoimistopalvelun hinta – mitä kirjanpito oikeasti maksaa?

17.10. 2026

Paljonko tilitoimistopalvelun käyttö maksaa?

Tämä on varmasti yksi yleisimmistä kysymyksistä, joita tilitoimistolta kysytään.

Ja tylsä vastaus kuuluu: riippuu. 🤓

Yhden pienen yrityksen kirjanpito voi maksaa sata euroa kuukaudessa. Toisen yrityksen taloushallintoon kuluu helposti useita satoja tai jopa tuhansia euroja kuukaudessa.

Molemmat hinnat voivat olla aivan oikeita.

Oleellisempi kysymys onkin: mitä sillä hinnalla saa ja kuinka paljon työtä yrityksen taloushallinto oikeasti vaatii?

Mikä vaikuttaa palvelun hintaan?

Ensimmäisenä mieleen tulee yleensä tositteiden määrä.

Ja kyllä – sillä on merkitystä.

Jos yrityksellä on viisi ostolaskua kuukaudessa, kirjanpidon työmäärä on yleensä aivan erilainen kuin yrityksellä, jolla on 200 ostolaskua, useita pankkitilejä, luottokortteja, palkkoja ja kansainvälistä liiketoimintaa.

Mutta tositteiden määrä ei kerro kaikkea.

Tilitoimiston työmäärään vaikuttavat esimerkiksi:

Ja sitten on yksi asia, joka helposti unohtuu:

selvittelytyö.

Jos tositteesta ei käy ilmi, mitä on ostettu, kuitteja puuttuu, maksuille ei löydy laskuja tai yksityisiä ja yrityksen kuluja on maksettu iloisesti ristiin rastiin, kirjanpitäjän työaikaa kuluu niiden selvittämiseen.

Ja työaika maksaa.

Kiinteä kuukausihinta vai tuntiveloitus?

Vuonna 2026 tilitoimistot käyttävät paljon sekä kiinteää kuukausihinnoittelua että tuntiveloitusta. Lisäksi käytössä on erilaisia yhdistelmämalleja.

Kiinteän hinnan etu asiakkaalle on ennakoitavuus.

Tiedät suurin piirtein etukäteen, mitä taloushallinto maksaa kuukaudessa.

Mutta kannattaa tarkistaa tarkasti, mitä pakettiin kuuluu.

Sisältyykö hintaan kirjanpito? ALV-ilmoitus? Myynti- ja ostoreskontra? Palkanlaskenta? Kuukausiraportointi? Neuvonta? Tilinpäätös ja veroilmoitus?

Entä mitä tapahtuu, jos tositteiden määrä kasvaa?

Tuntiveloitus puolestaan voi olla hyvinkin järkevä vaihtoehto silloin, kun työmäärä vaihtelee tai yrityksen toiminta on vielä pientä.

Maksat tehdystä työstä.

Toisaalta kuukausittaisen laskun suuruutta on vaikeampi ennakoida.

Kumpikaan hinnoittelutapa ei siis automaattisesti ole parempi. Ratkaisevaa on yrityksen tilanne.

Halpa kirjanpito ei välttämättä ole halpa

Sanotaan, että tilitoimisto A maksaa 100 euroa kuukaudessa ja tilitoimisto B 250 euroa.

Ensimmäinen näyttää tietenkin halvemmalta.

Mutta mitä tapahtuu, jos ensimmäisessä hinnassa käytännössä kirjataan tositteet ja tehdään ALV-ilmoitus, kun taas toisessa seurataan samalla tasetta, tarkistetaan poikkeamia, kommentoidaan kuukausiraporttia ja vastataan yrittäjän kysymyksiin?

Kyse ei enää ole samasta palvelusta.

Ja vielä tärkeämpää:

Mitä maksaa kirjanpidon virhe?

Entä väärin käsitelty ALV? Unohtunut vähennys? Myöhästynyt ilmoitus? Tai se, ettei yrittäjä huomaa ajoissa yrityksen kassatilanteen heikkenemistä?

Tilitoimiston hinnassa kannattaa siis verrata muutakin kuin viimeistä euromäärää.

Ohjelmistokin maksaa

Sähköinen taloushallinto ei tarkoita sitä, että ohjelmisto olisi ilmainen.

Procountorin, Fennoan, Netvisorin ja muiden taloushallintojärjestelmien kustannukset riippuvat paketista ja käytöstä. Lisäksi hintaan voivat vaikuttaa esimerkiksi verkkolaskut, pankkitapahtumat, palkkalaskelmat ja muut tapahtumamaksut.

Kannattaa siis kysyä:

Sisältyykö ohjelmiston hinta tilitoimiston kuukausihintaan vai laskutetaanko se erikseen?

Pieni yksityiskohta, mutta vuositasolla sillä voi olla ihan mukavasti merkitystä.

Entä tilinpäätös ja veroilmoitus?

Tämäkin kannattaa tarkistaa tarjouksesta.

Joissakin tilitoimistoissa tilinpäätös ja veroilmoitus sisältyvät kuukausihintaan. Toisissa ne veloitetaan erikseen.

Siksi esimerkiksi 150 €/kk ja 200 €/kk maksavia palveluita ei voi verrata suoraan, jos ensimmäiseen lisätään vuoden lopussa erikseen tilinpäätös, veroilmoitus ja muut vuosityöt.

Laske mieluummin taloushallinnon kokonaiskustannus vuodessa.

Silloin vertailu alkaa olla huomattavasti järkevämpää.

Paljonko pienen yrityksen kirjanpito sitten maksaa vuonna 2026?

Yhtä oikeaa hintaa ei ole.

Hyvin pienen ja yksinkertaisen yrityksen kirjanpito voi olla varsin edullinen. Kun tapahtumamäärä kasvaa, mukaan tulee palkkoja, reskontria, kansainvälistä kauppaa tai enemmän raportointia, myös kustannus kasvaa.

Tilitoimiston tarjousta pyytäessä kannattaa siksi kertoa mahdollisimman realistisesti ainakin tapahtumamäärät, liikevaihto, työntekijöiden määrä, ALV-kausi, mahdollinen ulkomaankauppa sekä se, millaista palvelua itse odottaa.

Silloin myös saatu hinta on lähempänä todellisuutta.

Voiko kirjanpitokuluissa säästää?

Kyllä voi – eikä säästäminen välttämättä tarkoita halvemman kirjanpitäjän etsimistä. 🤓

Yksi tehokkaimmista tavoista pienentää kirjanpitokuluja on pitää oma taloushallinto järjestyksessä.

Toimita kuitit ajoissa. Käytä yrityksen korttia yrityksen menoihin. Kirjoita epäselvään kuittiin heti, mistä on kyse. Käytä verkkolaskuja. Hyödynnä ohjelmiston automaatiota. Älä jätä kolmen kuukauden selvityspinoa kirjanpitäjälle päivää ennen ALV-ilmoituksen määräpäivää.

Kirjanpitäjän ei tarvitse käyttää aikaa salapoliisityöhön – ja sinä et maksa salapoliisityöstä.

Win-win. 🤓

Mitä tilitoimistoa valitessa kannattaa kysyä?

Älä kysy pelkästään:

”Paljonko maksaa?”

Kysy myös, mitä hintaan sisältyy, mikä laskutetaan erikseen, paljonko ohjelmisto maksaa, miten hinnat muuttuvat toiminnan kasvaessa ja kuinka nopeasti kirjanpito sekä raportointi valmistuvat.

Ja ehkä kaikkein tärkeimpänä:

Saanko kirjanpitäjältä apua silloin, kun en itse ymmärrä jotain?

Koska jos kaikki taloushallinnon asiat olisivat yrittäjälle itsestään selviä, kirjanpitäjää tuskin tarvittaisiin. 😉

Lopuksi

Tilitoimiston hinta vuonna 2026 voi olla sata euroa tai tuhat euroa kuukaudessa – eikä kumpikaan numero yksin kerro, onko palvelu kallista vai halpaa.

Vertaa sisältöä, älä pelkkää hintalappua.

Hyvä kirjanpito ei ole pelkästään menneisyyden tapahtumien kirjaamista. Sen pitäisi tuottaa yrittäjälle oikeaa tietoa yrityksen tilanteesta ja auttaa välttämään niitä yllätyksiä, jotka tulevat yleensä huomattavasti kalliimmiksi kuin kirjanpitäjän lasku.

Olga Svarvali

olga@pk-economics.fi

Kuva © Olga Svarvali

[^Top^]

Kirjanpitäjän vaihto kesken tilikauden – onnistuuko se?

3.10.2026

Kyllä onnistuu. Kirjanpitäjää tai tilitoimistoa voi vaihtaa myös kesken tilikauden.

Silti moni yrittäjä lykkää vaihtoa vuoden loppuun tai seuraavan tilikauden alkuun. Ajatus on ymmärrettävä: eikö olisi paljon helpompaa, että vanha kirjanpitäjä hoitaa tilikauden loppuun ja uusi aloittaa puhtaalta pöydältä?

Joskus näin onkin järkevää tehdä. Mutta pakko se ei ole.

Jos yhteistyö ei toimi, raportointi viivästyy, yhteydenpito takkuaa tai yrityksen tarpeet ovat yksinkertaisesti muuttuneet, ei yleensä ole syytä odottaa kuukausia vain tilikauden päättymisen vuoksi.

Oleellisempaa on suunnitella vaihto kunnolla.

Milloin kirjanpitäjää kannattaa vaihtaa?

Syitä tilitoimiston vaihtamiseen on monia.

Yritys voi kasvaa ja tarvita aiempaa enemmän raportointia tai talousneuvontaa. Käytössä oleva ohjelmisto ei ehkä enää palvele toimintaa. Yrittäjä voi kaivata nopeampaa yhteydenpitoa tai henkilökohtaisempaa palvelua.

Joskus ongelma on yksinkertaisesti siinä, että yrittäjä ei saa taloudestaan riittävästi tietoa.

Kirjanpidon pitäisi toki täyttää lakisääteiset velvoitteet, mutta hyvä taloushallinto auttaa myös ymmärtämään yrityksen tilannetta ja tekemään päätöksiä.

Jos yhteistyö ei enää vastaa yrityksen tarpeita, vaihtoa kannattaa ainakin harkita.

Kesken tilikauden vaihtaminen ei tarkoita koko vuoden kirjanpidon tekemistä uudelleen

Tämä on yksi yleisimmistä huolista.

Jos kirjanpito on hoidettu asianmukaisesti esimerkiksi tammikuusta elokuuhun ja uusi tilitoimisto aloittaa syyskuusta, lähtökohtana on, että jo tehtyä kirjanpitoa ei tehdä kokonaan uudelleen.

Uuden kirjanpitäjän täytyy kuitenkin saada riittävät tiedot siitä, mitä ennen vaihtoa on tehty.

Kirjanpidon pitää muodostaa yhtenäinen kokonaisuus myös silloin, kun tilikauden aikana on ollut kaksi eri kirjanpitäjää.

Mitä tietoja uudelle kirjanpitäjälle tarvitaan?

Tarvittava aineisto riippuu yrityksestä, käytössä olevasta taloushallinto-ohjelmistosta ja siitä, jatkuuko kirjanpito samassa järjestelmässä vai vaihtuuko samalla myös ohjelmisto.

Tyypillisesti siirrossa tarvitaan esimerkiksi:

Jos tilitoimisto vaihtuu mutta taloushallinto-ohjelmisto pysyy samana, siirtyminen voi olla huomattavasti yksinkertaisempi.

Jos samalla vaihdetaan myös ohjelmistoa, siirto kannattaa suunnitella tarkemmin: mitä tietoja siirretään uuteen järjestelmään ja mitä säilytetään vanhassa järjestelmässä tai arkistossa?

Sopikaa tarkasti, mihin vanhan tilitoimiston työ päättyy

Tämä on mielestäni yksi vaihdon tärkeimmistä asioista.

Ei riitä, että sovitaan:

”Uusi tilitoimisto aloittaa 1.9.”

Pitää myös tietää, mitä vanha tilitoimisto tekee viimeisenä.

Jos vanha tilitoimisto hoitaa kirjanpidon elokuun loppuun, kuka tekee elokuun ALV-ilmoituksen? Entä elokuussa maksettavat palkat ja niihin liittyvät ilmoitukset? Kuka käsittelee elokuulle kuuluvan ostolaskun, joka saapuu vasta syyskuussa?

Vastuunjaossa ei pitäisi olla harmaata aluetta.

Hyvä käytäntö on sopia kirjallisesti ainakin viimeinen vanhan tilitoimiston hoitama kirjanpitokuukausi sekä se, kuka vastaa kyseisen kauden vero- ja muista viranomaisilmoituksista.

Tarkista kirjanpidon täsmäytykset ennen siirtoa

Uuden tilitoimiston kannalta tärkeää ei ole ainoastaan saada raportteja, vaan myös varmistua siitä, että lähtötiedot ovat keskenään johdonmukaisia.

Esimerkiksi tuloslaskelman tuloksen pitäisi täsmätä taseeseen. Pankkitilien saldojen pitäisi vastata kirjanpitoa. Myynti- ja ostoreskontran pitäisi täsmätä vastaaviin kirjanpidon tileihin, ja tase-erittelyjen pitäisi vastata tasetta.

Jos aineistossa on ristiriitoja, ne kannattaa selvittää mahdollisimman pitkälle ennen siirtymistä.

Muuten uusi kirjanpitäjä joutuu aloittamaan työnsä tutkimalla vanhojen lukujen eroja – ja siihen kuluu sekä aikaa että asiakkaan rahaa.

Entä ALV ja muut ilmoitukset?

Kesken tilikauden tapahtuvassa vaihdossa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota ilmoituskausiin ja määräpäiviin.

Jos esimerkiksi vanhan tilitoimiston toimeksianto päättyy elokuun kirjanpitoon, pitää sopia erikseen, tekeekö se vielä elokuun ALV-ilmoituksen vai siirtyykö ilmoituksen tekeminen uudelle tilitoimistolle.

Sama koskee palkkahallintoa ja muita viranomaisilmoituksia.

Olettaminen on tässä huono toimintamalli.

Sopikaa kuka tekee, mitä tekee ja mihin päivään asti.

Muista käyttöoikeudet ja valtuudet

Kirjanpitäjän vaihtaminen tarkoittaa yleensä myös erilaisten käyttöoikeuksien päivittämistä.

Uusi tilitoimisto voi tarvita käyttöoikeuksia esimerkiksi taloushallinto-ohjelmistoon, pankkiyhteyksiin ja muihin yrityksen käyttämiin järjestelmiin sekä tarvittavia Suomi.fi-valtuuksia veroasioiden hoitamiseen.

Samalla kannattaa tarkistaa, mitkä vanhan tilitoimiston käyttöoikeudet voidaan poistaa ja milloin.

Niitä ei kuitenkaan kannata sulkea liian aikaisin, jos vanhalla tilitoimistolla on vielä sovittuja töitä kesken.

Kuka tekee tilinpäätöksen?

Jos tilitoimisto vaihtuu kesken tilikauden, tilinpäätöksen tekee yleensä uusi tilitoimisto, jos se hoitaa kirjanpidon tilikauden päättyessä ja asiasta on näin sovittu.

Tämä tarkoittaa samalla sitä, että uuden kirjanpitäjän pitää pystyä luottamaan myös ennen vaihtoa tehtyyn kirjanpitoon – tai ainakin saada riittävä aineisto sen tarkistamiseen.

Mitä paremmassa kunnossa siirrettävä aineisto on, sitä sujuvammin myös ensimmäinen tilinpäätös uuden tilitoimiston kanssa yleensä onnistuu.

Voiko vanha tilitoimisto kieltäytyä luovuttamasta aineistoa?

Yrityksen oma kirjanpitoaineisto on eri asia kuin tilitoimiston omat työpaperit ja sisäiset aineistot. Vaihdon yhteydessä kannattaa siksi selvittää tarkasti, mitä aineistoa yritykselle kuuluu luovuttaa ja missä muodossa.

Myös voimassa olevan toimeksiantosopimuksen ehdot kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin.

Erityisesti mahdollinen irtisanomisaika voi vaikuttaa siihen, milloin yhteistyö käytännössä päättyy ja mitä töitä vanha tilitoimisto vielä tekee.

Hyvin suunniteltu vaihto voi olla yllättävän helppo

Kirjanpitäjän vaihtamista kesken tilikauden ei tarvitse pelätä.

Ratkaisevaa ei ole se, vaihtuuko kirjanpitäjä tammikuun ensimmäisenä päivänä vai keskellä vuotta. Ratkaisevaa on se, että katkoskohtaan vedetään selkeä viiva.

Vanhan kirjanpitäjän tehtävät päätetään hallitusti, aineisto ja lähtösaldot tarkistetaan, uuden kirjanpitäjän vastuut määritellään ja tarvittavat käyttöoikeudet järjestetään ajoissa.

Silloin kirjanpito jatkuu siitä, mihin edellinen kirjanpitäjä jäi.

Tilitoimistoa ei siis tarvitse vaihtaa kalenterin mukaan. Sen voi vaihtaa silloin, kun yrityksellä on siihen tarve – kunhan vaihto tehdään hallitusti.

Olga Svarvali

olga@pk-economics.fi

[^Top^]

Kirjanpito startupille – mitä ottaa huomioon?

12.9.2026

Startupin alkuvaiheessa huomio on yleensä tuotteessa, asiakkaissa, rahoituksessa ja kasvussa. Kirjanpito saattaa tuntua asialta, joka hoidetaan siinä sivussa – kuitit talteen, laskut maksuun ja kerran kuukaudessa aineisto kirjanpitäjälle.

Kasvua tavoittelevalle yritykselle taloushallinto on kuitenkin paljon enemmän kuin lakisääteinen velvollisuus. Hyvin rakennettu kirjanpito tuottaa tietoa, jonka perusteella voidaan tehdä päätöksiä, seurata kassaa ja valmistautua rahoituskierroksiin.

Mitä startupin kannattaa siis ottaa huomioon?

1. Rakenna taloushallinto heti niin, että se kestää kasvua

Alussa tapahtumia voi olla vähän, mutta tilanne saattaa muuttua nopeasti. Muutama ostolasku kuukaudessa voi muuttua kansainväliseksi myynniksi, palkoiksi, sijoittajiksi, lainoiksi ja kymmeniksi tai sadoiksi tositteiksi.

Siksi taloushallinnon järjestelmää ja prosesseja kannattaa miettiä jo alkuvaiheessa hieman pidemmälle kuin seuraavaan ALV-ilmoitukseen.

Kuka hyväksyy laskut? Miten kuitit toimitetaan? Kuka laskuttaa asiakkaita? Miten maksuliikenne hoidetaan? Milloin kuukausi suljetaan ja raportit ovat käytettävissä?

Kun nämä asiat ovat selvät alusta lähtien, kasvun mukana ei tarvitse rakentaa koko prosessia uudelleen.

2. Kirjanpito ei ole sama asia kuin kassatilanne

Startup voi näyttää tuloslaskelmassa hyvältä ja silti olla nopeasti kassavaikeuksissa. Toisaalta pankkitilillä voi olla paljon rahaa, vaikka liiketoiminta olisi tappiollista – esimerkiksi juuri toteutuneen rahoituskierroksen jälkeen.

Siksi kannattaa seurata rinnakkain ainakin tulosta, tasetta ja kassavirtaa.

Erityisen tärkeä kysymys on:

Kuinka pitkä runway yrityksellä on nykyisellä kulurakenteella?

Jos yrityksellä on esimerkiksi 180 000 euroa käytettävissä ja nettokassavirta on –30 000 euroa kuukaudessa, runway on yksinkertaistettuna noin kuusi kuukautta.

Tällainen tieto on johdolle huomattavasti hyödyllisempää kuin pelkkä tieto siitä, paljonko pankkitilillä tänään on rahaa.

3. Rahoitus pitää kirjata oikein

Startupin rahoitus voi koostua esimerkiksi osakepääomasta, SVOP-sijoituksista, osakaslainoista, pääomalainoista, pankkilainoista, Business Finlandin rahoituksesta tai muista avustuksista.

Kaikki tilille tullut raha ei ole liikevaihtoa.

Rahoituksen kirjanpitokäsittely riippuu siitä, mistä rahasta on kyse ja millä ehdoilla se on saatu. Samalla sopimukset, hallituksen päätökset ja muut rahoitukseen liittyvät asiakirjat kannattaa pitää järjestyksessä.

Tällä on merkitystä viimeistään silloin, kun sijoittaja, rahoittaja tai due diligence -tarkastaja alkaa käydä yrityksen lukuja läpi.

4. Perustajien ja yhtiön rahat pitää pitää erillään

Alkuvaiheessa perustaja maksaa helposti yrityksen kuluja omalla kortillaan – ohjelmiston, matkan, tietokoneen tai muun hankinnan.

Se on mahdollista, mutta tapahtumat pitää dokumentoida ja käsitellä kirjanpidossa oikein.

Sama pätee toiseen suuntaan: yrityksen tili ei ole yrittäjän henkilökohtainen pankkitili.

Osakkaan ja yhtiön väliset maksut, lainat, kulukorvaukset, palkat ja muut suoritukset kannattaa pitää selkeästi erillään. Mitä enemmän yritys kasvaa ja mitä enemmän omistajia tulee mukaan, sitä tärkeämmäksi tämä muuttuu.

5. ALV voi muuttua nopeasti kansainväliseksi kysymykseksi

Moni startup myy palveluita ulkomaille jo ensimmäisestä päivästä lähtien. Asiakas voi olla Suomessa, toisessa EU-maassa tai EU:n ulkopuolella.

Silloin ei enää riitä ajatus siitä, että laskuun lisätään automaattisesti Suomen ALV.

ALV-käsittelyyn vaikuttavat muun muassa se, mitä myydään, kenelle myydään, missä asiakas sijaitsee ja onko asiakas yritys vai kuluttaja.

EU-kaupassa mukaan voivat tulla esimerkiksi käännetty verovelvollisuus, asiakkaan VAT-numeron tarkistaminen ja yhteenvetoilmoitukset.

Kansainvälisen liiketoiminnan ALV-käsittely kannattaa selvittää ennen ensimmäisten laskujen lähettämistä – ei vasta silloin, kun ensimmäinen ALV-ilmoitus pitäisi tehdä.

6. Kehittämismenot ja muut investoinnit vaativat harkintaa

Startupilla voi olla merkittäviä kustannuksia jo ennen varsinaisen myynnin alkamista: ohjelmistokehitystä, laitteita, verkkopalveluita, asiantuntijatyötä, immateriaalioikeuksia ja muita kehittämiseen liittyviä menoja.

Kaikkia menoja ei välttämättä käsitellä kirjanpidossa samalla tavalla.

Osa kirjataan suoraan kuluksi, kun taas joissakin tilanteissa meno voidaan tai pitää aktivoida taseeseen ja kirjata kuluksi myöhempinä vuosina poistojen kautta.

Ratkaisu vaikuttaa sekä tuloslaskelmaan että taseeseen – ja samalla siihen, miltä yrityksen taloudellinen tilanne näyttää esimerkiksi sijoittajalle.

7. Palkka ei ole työnantajalle vain bruttopalkka

Kun startup palkkaa ensimmäisen työntekijän, kustannuksia tulee bruttopalkan lisäksi esimerkiksi työnantajan vakuutusmaksuista, työterveyshuollosta, lomista, välineistä ja mahdollisista henkilöstöeduista.

Siksi rekrytointipäätöstä ei kannata tehdä pelkästään bruttopalkan perusteella.

Myös perustajien palkat, mahdollinen YEL-vakuuttaminen sekä palkan ja muiden korvausten välinen ero kannattaa selvittää etukäteen.

8. Kuukausiraportointi kannattaa aloittaa ennen kuin sitä pyydetään

Sijoittaja ei yleensä halua odottaa tilinpäätöstä nähdäkseen, miten yrityksellä menee.

Startupille järkevä kuukausiraportointi voi sisältää esimerkiksi liikevaihdon, kulut, tuloksen, kassan, burn raten, runwayn sekä budjetin ja toteuman vertailun.

Mittarit riippuvat luonnollisesti liiketoimintamallista. SaaS-yhtiö seuraa eri asioita kuin verkkokauppa tai konsultointiyritys.

Tärkeintä on, että kirjanpidosta saatava tieto tukee yrityksen johtamista.

9. Valmistaudu due diligenceen ennen kuin sitä tarvitaan

Kun rahoitusneuvottelu alkaa, talousaineistoa voidaan tarvita nopeasti.

Silloin pitäisi löytyä helposti ainakin ajan tasalla oleva kirjanpito, tilinpäätökset, veroilmoitukset, sopimukset, rahoitusasiakirjat, palkkatiedot sekä selkeä erittely yrityksen veloista ja saamisista.

Jos aineistoa aletaan järjestää vasta sijoittajan kysyessä sitä, prosessi voi muuttua tarpeettoman raskaaksi.

Hyvä kirjanpito tekee yrityksestä myös ulkopuolisen silmissä uskottavamman.

10. Valitse kirjanpitäjä, joka ymmärtää muutakin kuin debetin ja kreditin

Startup tarvitsee toki kirjanpidon ja veroilmoitukset. Kasvuvaiheessa tarvitaan kuitenkin usein myös keskustelukumppania, joka ymmärtää kassavirtaa, rahoitusta, budjetointia, kansainvälistymistä ja yrityksen päätöksentekoa.

Hyvä kysymys kirjanpitäjälle ei siis ole pelkästään:

”Paljonko kirjanpito maksaa kuukaudessa?”

Kannattaa kysyä myös:

”Mitä tietoa saan kirjanpidosta yritykseni johtamiseen?”

Lopuksi

Startupin kirjanpidon tärkein tehtävä ei ole vain kertoa, mitä yrityksessä tapahtui viime kuussa.

Parhaimmillaan taloushallinto auttaa ymmärtämään, missä yritys on nyt, kuinka nopeasti rahaa kuluu ja kuinka paljon liikkumavaraa seuraaviin päätöksiin on.

Kun kirjanpito, raportointi ja talousprosessit rakennetaan kunnolla jo alkuvaiheessa, ne eivät muodostu kasvun jarruksi myöhemmin.

Ja se on startupille aika hyvä lähtökohta: kirjanpidon pitäisi kasvaa yrityksen mukana – ei juosta jatkuvasti sen perässä.

Olga Svarvali

olga@pk-economics.fi

Kuva Tekoälyn luoma

[^Top^]

Pienhankinta 1 200 € – vähennetäänkö heti vai poistoina?

8.2.2026

Yritystoiminnassa tulee jatkuvasti vastaan tilanteita, joissa hankitaan pientä irtainta käyttöomaisuutta: puhelin, työkalu, laite tai muu vastaava. Usein hankintahinta jää alle 1 200 euroon, ja silloin herää luonnollinen kysymys:

👉 Onko pienhankinta pakko vähentää kerralla, vai voiko sen jaksottaa poistoina useammalle vuodelle?

Hyvä uutinen on tämä: valinnanvaraa on.

Mitä pienhankinnalla tarkoitetaan?

Pienhankinnalla tarkoitetaan irtainta käyttöomaisuutta, jonka

Tyypillisiä pienhankintoja ovat esimerkiksi:

Myös useammasta osasta koostuva kiinteä kokonaisuus voidaan katsoa pienhankinnaksi, vaikka yksittäisiä osia olisi useita.

Vaihtoehto 1: Vähennys kerralla

Yrityksellä on oikeus vähentää pienhankinta kokonaisuudessaan käyttöönottovuonna.

Lisäksi:

Tämä vaihtoehto on monelle houkutteleva, koska se:

Vaihtoehto 2: Poistot menojäännöksestä

Pienhankintaa ei ole pakko vähentää kerralla.

Halutessaan yritys voi:

Tämä voi olla järkevää esimerkiksi silloin, kun:

Entä jos omaisuus myydään myöhemmin?

Kirjaustapa vaikuttaa myös myyntitilanteeseen:

🔹 Jos hankinta on vähennetty kerralla
→ myöhemmin saatu myyntihinta kirjataan suoraan sen vuoden veronalaiseksi tuloksi, jona raha saadaan.

🔹 Jos käytössä ovat poistot
→ myyntihinta huomioidaan menojäännöslaskelman kautta epäsuorasti.

Tämä on hyvä ottaa huomioon jo hankintavaiheessa.

Yhteenveto: valinta on sinun

1 200 euron pienhankintaa ei ole pakko käsitellä yhdellä tietyllä tavalla.
Yritys voi itse valita, vähentääkö hankinnan:

Tärkeintä on:

Pieneltä kuulostava hankinta voi olla yllättävän hyvä verosuunnittelun työkalu, kun vaihtoehdot tuntee.

Olga Svarvali

olga@pk-economics.fi

Kuva Tekoälyn luoma

[^Top^]

Toiminimen verotus – mitä uuden yrittäjän on hyvä tietää?

4.1.2026

Asiantunteva tilitoimisto on uudelle toiminimiyrittäjälle korvaamaton apu verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Silti perusasiat on hyvä ymmärtää myös itse. Kun hahmotat verotuksen logiikan, osaat varautua veroihin ajoissa ja vältyt ikäviltä yllätyksiltä.

Tässä artikkelissa käymme läpi toiminimen verotuksen keskeiset asiat: miten tulos muodostuu, miten veroja maksetaan ja milloin arvonlisävero astuu kuvaan.

Mitä toiminimen verovähennykset tarkoittavat?

Yrittäjien puheissa kuulee usein sanonnan ”firman piikkiin”. Käytännössä tämä tarkoittaa yritystoiminnan vähennyskelpoisia kuluja.

Toiminimiyrittäjälle tyypillisiä vähennyskelpoisia kuluja ovat esimerkiksi:

Nyrkkisääntö on yksinkertainen: kulu on vähennyskelpoinen, jos se liittyy tulon hankintaan tai sen säilyttämiseen.

Vähennyskelpoiset kulut pienentävät yrityksen tulosta – ja sitä kautta myös maksettavan tuloveron määrää.

Kuitit talteen

Kaikista yritystoimintaan liittyvistä ostoista tulee säilyttää kuitti tai muu tosite. Kun pidät huolen myös pienistä kuiteista, et maksa veroja turhaan liikaa.

Varaudu veroihin ajoissa

Toiminimiyrittäjän on hyvä muistaa, että yrityksen tililtä omaan käyttöön nostettu raha ei ole yrityksen kulu. Siksi osa tuloista on jätettävä sivuun tuloverojen maksamista varten.

Palkkatyössä työnantaja hoitaa ennakonpidätyksen puolestasi. Yrittäjänä vastuu veroista on sinulla – joko itse hoidettuna tai kirjanpitäjän avulla.

Missä ja miten toiminimiyrittäjä maksaa verot?

Toiminimiyrittäjä maksaa tuloverot yleensä ennakkoveroina pitkin vuotta. Ennakkoveron määrä perustuu OmaVerossa annettuun arvioon yritystoiminnan tuloksesta.

Jos arvio menee pieleen, sitä voi muuttaa milloin tahansa. Liikaa maksetut verot palautetaan, ja liian vähäiset voidaan täydentää lisäennakkona tai jäännösverona.

Ennakkoveron yleinen eräpäivä on kuukauden 23. päivä, ja maksutiheys riippuu arvioidun tuloksen määrästä.

Pienimuotoisessa toiminnassa toiminimen tulot voidaan vaihtoehtoisesti huomioida myös verokortilla, mikä on yleistä sivutoimisilla yrittäjillä.

Toiminimi vai osakeyhtiö – verotuksen näkökulma

Toiminimessä kaikki tulot verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona. Jos tulos kasvaa suureksi, myös veroprosentti nousee nopeasti.

Osakeyhtiö tarjoaa enemmän mahdollisuuksia verotuksen suunnitteluun:

Osakeyhtiö on usein järkevämpi vaihtoehto, jos liiketoimintaan sitoutuu paljon varallisuutta tai tarkoituksena on palkata työntekijöitä. Toisaalta perustaminen ja hallinnolliset velvoitteet ovat raskaammat kuin toiminimellä.

Toiminimen arvonlisäverotus pähkinänkuoressa

Jos toiminimen liikevaihto ylittää 20 000 euroa kalenterivuodessa, yrittäjä on pääsääntöisesti arvonlisäverovelvollinen. Raja on voimassa vuodesta 2025 alkaen.

Yleinen arvonlisäverokanta on 25,5 prosenttia, mutta joillakin toimialoilla sovelletaan alennettuja verokantoja.

Arvonlisävero ei ole yrittäjän omaa rahaa, vaan se kerätään asiakkailta ja tilitetään Verohallinnolle. Myyntien alveista voidaan vähentää ostojen sisältämät arvonlisäverot.

Alvit ilmoitetaan ja maksetaan OmaVerossa joko kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain liikevaihdosta riippuen.

Tiivistetty muistilista

Olga Svarvali

olga@pk-economics.fi

Kuva © Olga Svarvali

[^Top^]

Tipit – ovatko ne verotuksessa vähennyskelpoisia?

20.12.2025

Lyhyt vastaus on: kyllä, mutta tietyin ehdoin. Ravintolalaskuun sisältyvät tipit voivat olla verotuksessa vähennyskelpoisia, jos ne liittyvät yrityksen liiketoimintaan ja ne on käsitelty kirjanpidossa oikein.

Milloin tippi voi olla vähennyskelpoinen?

Yrityksen verotuksessa menot ovat lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia, jos ne liittyvät tulonhankintaan tai sen säilyttämiseen. Tämä koskee myös ravintolakuluja ja niihin mahdollisesti sisältyviä tippejä.

Jos ravintolalasku on syntynyt selkeästi liiketoimintatilanteessa – esimerkiksi asiakastapaamisessa, liikeneuvottelussa tai muussa ulkopuolisen tahon kanssa käydyssä tapaamisessa – myös kohtuullinen tippi voidaan katsoa osaksi vähennyskelpoista kulua. Tällöin kyse on usein edustuskulusta.

Entä edustuskulujen rajoitukset?

On kuitenkin hyvä muistaa, että edustuskuluihin liittyy omat rajoituksensa. Kaikissa tilanteissa:

erityisesti silloin, jos kyse on asiakkaan viihdyttämisestä eikä selkeästi liiketoimintaan liittyvästä neuvottelusta.

Dokumentointi ratkaisee

Tipin vähennyskelpoisuuden kannalta dokumentointi on avainasemassa. Tositteesta tulisi käydä ilmi:

Hyvin dokumentoitu kulu kestää huomattavasti paremmin myös mahdollisen verotarkastuksen.

Milloin tippi ei ole vähennyskelpoinen?

Jos tippi liittyy tilanteeseen, jolla ei ole liiketoiminnallista perustetta – esimerkiksi henkilöstön vapaa-ajan illallistamiseen tai muuhun yksityisluonteiseen menoon – sitä ei voi vähentää yrityksen verotuksessa.

Yhteenveto:
Tippi voi olla vähennyskelpoinen, kun se on kohtuullinen, liiketoimintaan liittyvä ja asianmukaisesti dokumentoitu. Epäselvissä tilanteissa kirjanpidon merkinnät ja kulun perustelut ratkaisevat.

Olga Svarvali

olga@pk-economics.fi

Kuva Tekoälyn luoma

[^Top^]

Osakaslaina – pieni sana, suuri vastuu

14.12.2025

Osakaslaina on yksi niistä aiheista, joka herättää yrittäjissä toistuvasti kysymyksiä. Se kuulostaa yksinkertaiselta: yritys lainaa rahaa osakkaalle. Käytännössä kyse on kuitenkin yhdestä tarkimmin valvotuista varojenjakotavoista, ja siksi sen kanssa kannattaa edetä harkiten.

Tässä blogikirjoituksessa avaan, mitä osakaslaina tarkoittaa, milloin se on sallittu ja mitä riskejä siihen liittyy – niin osakkaan, johdon kuin kirjanpitäjänkin näkökulmasta.

Mitä osakaslaina käytännössä tarkoittaa?

Osakaslainalla viitataan tilanteeseen, jossa osakeyhtiö antaa lainaa omalle osakkaalleen tai hänen lähipiirilleen. Osakeyhtiölain mukaan tämä ei ole vapaata varojenjakoa, vaan siihen liittyy tiukat, yhtiön maksukykyä ja tasapuolista kohtelua turvaavat edellytykset.

Osakaslaina voi olla yrityksen kannalta järkevä ratkaisu esimerkiksi lyhytaikaisessa rahoitustarpeessa – mutta vain, jos lainalle löytyy selkeä liiketaloudellinen peruste.

Mitä edellytyksiä osakaslainan myöntämiselle on?

Osakaslainan on täytettävä useita ehtoja. Keskeisimpiä ovat:

1. Lainalla täytyy olla liiketaloudellinen peruste

Yrityksen pitää pystyä perustelemaan, miksi laina on yritykselle hyödyllinen – ei vain osakkaalle.

2. Laina ei saa vaarantaa maksukykyä

Jos yhtiön varat tai kassavirta ovat heikot, laina voi muodostua lainvastaiseksi varojenjaoksi.

3. Lainaehdot ovat markkinaehtoiset

Korko, maksuaika ja mahdolliset vakuudet tulee määritellä kuten ulkopuolisellekin lainansaajalle.

4. Päätöksistä on huolellinen dokumentointi

Hallitus tai yhtiökokous vastaa päätöksestä, ja perustelut tulee kirjata selkeästi.

Milloin osakaslaina muuttuu ongelmaksi?

Ongelmat syntyvät usein, kun lainaa ei makseta takaisin, sitä käytetään yksityisiin tarkoituksiin ilman dokumentaatiota tai laina vaarantaa yhtiön maksukyvyn. Tällöin osakaslaina katsotaan helposti laittomaksi varojenjaoksi.

Seuraukset voivat olla tuntuvat:

Kirjanpitäjän näkökulma – rooli ei ole pelkkä tekninen

Moni ajattelee, että kirjanpitäjä vain “kirjaa tapahtumat”. Osakaslainojen kohdalla rooli on selvästi laajempi.

Kirjanpitäjän on:

Pahimmillaan kirjanpitäjä voi joutua tutkinnan kohteeksi, jos osakaslaina on käsitelty väärin eikä virheistä ole huomautettu.

Yhteenveto: osakaslaina on työkalu – ei automaattinen oikeus

Osakaslaina voi olla toimiva väline, kun sen käyttö perustellaan, dokumentoidaan ja toteutetaan huolellisesti. Se ei kuitenkaan ole tapa “ottaa yrityksestä rahaa ulos helposti”. Yrityksen johto ja kirjanpitäjä kantavat asiassa merkittävän vastuun, ja osakkaallekin voi koitua taloudellisia seurauksia, jos sääntöjä ei noudateta.

Kun osakaslaina tehdään oikein, se voi tukea yrityksen toimintaa. Kun se tehdään väärin, siitä tulee nopeasti kallis ja juridisesti raskas virhe.

Olga Svarvali

olga@pk-economics.fi

Kuva Tekoälyn luoma

[^Top^]

Joululahjat työntekijöille – milloin lahja on verovapaa?

10.12.2025

Joulun lähestyessä monissa työpaikoissa aletaan pohtia, miten henkilöstöä olisi mukava muistaa vuoden päätteeksi. Herkkukorit, viinipullot ja kulttuurielämykset kuuluvat monen yrityksen perinteisiin. Samaan aikaan herää kuitenkin yksi toistuva kysymys: meneekö lahjasta veroa?

Vaikka työnantajan antama joululahja koetaan yleensä pelkkänä iloisena yllätyksenä, verottajalla on omat sääntönsä siitä, milloin lahja on verovapaa ja missä tilanteissa se muuttuu palkaksi.

Tässä blogissa avaamme selkeästi, miten työntekijöitä voidaan muistaa verottomasti – ja missä kohtaa lahja lipsahtaa verolliseksi.

Mikä tekee joululahjasta verovapaan?

Pääsääntö on yksinkertainen: työnantaja voi antaa työntekijälleen enintään 100 euron arvoisen lahjan verovapaasti, kunhan tietyt ehdot täyttyvät.

Jotta lahja olisi veroton:

Tyypillisiä verovapaita lahjoja ovat esimerkiksi herkkukorit, juomapullot, konserttiliput tai muu konkreettinen tavara.

Jos työntekijälle on jo aiemmin vuoden aikana annettu jokin muu verovapaa vähäinen lahja (esimerkiksi 30 euron muistaminen), pienentää tämä joululahjan verotonta enimmäismäärää. Merkkipäivälahjoja ei kuitenkaan lasketa mukaan.

Lahjakortti – verovapaa vai palkkaa?

Lahjakortti aiheuttaa eniten kysymyksiä. Moni työntekijä vaihtaisi mielellään herkkukorin lahjakorttiin, jolla voisi ostaa jotakin mieluista. Tässä piilee kuitenkin verotuksellinen ansa.

Yksilöimätön lahjakortti = palkkaa

Jos lahjakortilla voi ostaa mitä tahansa – esimerkiksi kirjakaupan koko valikoimasta – sitä pidetään rahana.
➡️ Lahjakortti on silloin palkkaa, josta maksetaan veroa kuten normaalista tulosta.

Yksilöity lahjakortti = verovapaa

Lahjakortti on verovapaa vain, jos se on rajattu tiettyyn tuotteeseen tai palveluun.

Esimerkiksi:

Tällöin lahjakortti rinnastuu esineeseen eikä rahaan, ja on siten verovapaa, kunhan 100 euron raja ja muut ehdot täyttyvät.

Keskeinen sääntö: lahjakortilla ei saa voida ostaa vapaavalintaisia tuotteita, eikä sitä voi muuttaa rahaksi.

Esimerkki: Kirjakaupan lahjakortti

Työnantaja päättää antaa työntekijöilleen lahjakortin, jolla voi ostaa yhden kirjan tietyssä kirjakaupassa.

🔹 Lahja on verovapaa.

Jos sen sijaan lahjakortilla voisi ostaa mitä tahansa kirjakaupasta, tilanne muuttuu:

🔸 Lahja olisi verollinen etu.

Entä jouluraha tai bonus?

Jouluraha, joulubonukset ja kaikki muut rahaan verrattavat edut ovat aina palkkaa, josta maksetaan veroa.
Tähän kategoriaan kuuluvat myös lahjakortit, jotka eivät ole yksilöityjä.

Yhteenveto työnantajille

Jos haluat muistaa henkilöstöä verovapaasti:

Oikein toteutettuna jouluinen muistaminen on helppo ja verotehokas tapa ilahduttaa henkilöstöä.
Ja mikä parasta – se voi olla lahja, joka lämmittää mieltä ilman veroseuraamuksia.

Olga Svarvali

olga@pk-economics.fi

Kuva © Olga Svarvali

[^Top^]

Työsuhdeauto vai oma auto? – Näin teet fiksun päätöksen

7.12.2025

Moni työntekijä ja yrittäjä pohtii samaa kysymystä:
kannattaako ottaa työsuhdeauto vai ajaa omalla autolla?

Päätös ei ole pelkkä vertailu auton hinnasta ja palkan määrästä.
Taustalla vaikuttaa kokonaisuus, johon liittyvät verotus, ajokilometrit, työnantajan ehdot sekä oma elämäntilanne.

Tässä blogissa avaan, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon ennen päätöstä – ja milloin kumpikin vaihtoehto on yleensä järkevin.

🔍 Milloin työsuhdeauto kannattaa?

Työsuhdeauto on hyvä valinta silloin, kun:

Työsuhdeauton verotettava etu koostuu kahdesta osasta:

  1. Perusarvo – käytännössä auton ”pääomakulut”
  2. Käyttökustannukset – huollot, renkaat, ja vapaassa autoedussa myös polttoaine/sähkö

Nämä määrittelevät sen, kuinka paljon autoetu lisää verotettavaa tuloasi.

🧮 Milloin työsuhdeauto ei kannata?

Jos ajoprofiilisi on tämä:

…työsuhdeauto voi olla yllättävän kallis valinta.

Miksi?

Koska veroja maksetaan autoedun arvosta – ei siitä, kuinka paljon käytät autoa vapaa-ajalla.
Jos yksityisiä kilometrejä kertyy vain vähän, hyöty jää pieneksi, mutta verot juoksevat silti.

💼 Miten työsuhdeauto vaikuttaa palkkaan?

Työnantajilla on yleensä kaksi tapaa järjestää asia:

1️⃣ Autoedun arvo sisältyy kokonaispalkkaan

→ Rahapalkka pienenee autoedun verran.

2️⃣ Autoetu tulee rahapalkan päälle

→ Kokonaistulo kasvaa, jolloin myös verotus kiristyy.

Siksi tärkein kysymys on:

Kuinka paljon rahapalkasta oikeasti leikataan?

Jos vähennys on suurempi kuin autoedun todellinen hyöty sinulle, työsuhdeauto ei ole taloudellisesti järkevä valinta.

⚡ Sähkö- ja hybridiautoissa lisäetuja

Sähköautoissa ja ladattavissa hybrideissä on verotuksessa omia alennuksia, jotka voivat laskea autoedun arvoa merkittävästi.

Tämä tekee sähköisestä työsuhdeautosta monelle yllättävän kilpailukykyisen vaihtoehdon, varsinkin jos:

📌 Tiivistettynä – kumpi kannattaa?

Työsuhdeauto sopii sinulle, jos:

✔ haluat helpon ja ennakoitavan autoilun
✔ ajat paljon yksityisajoja
✔ työnantajan ehdot ovat hyvät ja palkkaleikkaus kohtuullinen

Oma auto voi olla parempi, jos:

❗ työajoja on paljon
❗ yksityisajoja vähän
❗ autoetu pienentää rahapalkkaa suhteettoman paljon

🎯 Lopuksi: tee päätös laskelmilla, ei mutulla

Työsuhdeauto voi olla erinomainen etu – mutta vain, jos se sopii juuri sinun arkeesi ja verotukselliseen tilanteeseesi.

Paras tapa on tehdä nopea laskelma vuosittaisista kilometreistä, omasta veroprosentista ja autoedun arvosta.
Silloin vaihtoehtoja ei tarvitse arvailla, vaan voit tehdä päätöksen tiedolla.

Jos haluat, voin myös auttaa tekemään yksinkertaisen vertailulaskelman kahden vaihtoehdon välille!

Olga Svarvali

olga@pk-economics.fi

Kuva Tekoälyn luoma

[^Top^]

Voiko yrittäjä laittaa hammashoidon kulut työterveyshuollon piikkiin?

30.11.2025

Moni yrittäjä pohtii jossain vaiheessa samaa kysymystä:
”Saako hammaslääkärikulut, kuten hammaskiven poiston, vähentää yrityksen kuluina työterveyshuollossa?”

Lyhyt vastaus – ja monelle yllätys – kuuluu: kyllä voi, kunhan hammashoito on lisätty työterveyshuollon vapaaehtoisiin etuihin.

Tässä blogissa avaan selkeästi, miten tämä käytännössä toimii ja milloin hammashoito kuuluu työterveyden piiriin.

🦷 Työterveyshuolto ja hammashoito – kaksi eri asiaa, mutta eivät toisiaan poissulkevia

Yrittäjälle lakisääteinen työterveyshuolto kattaa:

Sen sijaan hammashoito ei automaattisesti kuulu työterveyteen.
Tämä saa monen ajattelemaan, ettei hammaslääkärikuluja voisi koskaan vähentää kuluna yrityksessä.

Mutta tässä kohtaa monella menee ovi vahingossa kiinni – vaikka sen voisi avata.

🧩 Kun hammashoito lisätään työterveyden vapaaehtoisiin palveluihin

Työnantaja – ja tässä kohtaa myös yrityksen omistaja-yrittäjä – voi valita, että työterveyssopimukseen sisällytetään myös suun terveyden palveluja.

Tämä toimii näin:

  1. Työnantaja ja työterveyden tuottaja sopivat hammashoitoa koskevasta palvelutasosta.
  2. Valitaan vuotuinen korvausraja, esimerkiksi 100–300 € per henkilö.
  3. Yritys maksaa hammashoidon kulut tähän rajaan asti.
  4. Kustannus on yritykselle verovähennyskelpoinen.
  5. Työntekijä (tai yrittäjä itse) saa palvelun verottomana etuna.

Aika hyvä paketti, eikö?

✔️ Mitä hoitoja tämä käytännössä kattaa?

Tämä riippuu työterveyshuollon palveluntarjoajasta, mutta tyypillisesti mukaan voidaan sisällyttää:

Kyse on siis arjen hammashoidosta, joka on monille iso ja tärkeä osa hyvinvointia.

💼 Entä yrittäjä ilman henkilöstöä? Onko tämä silti mahdollista?

Kyllä on.

Yksinyrittäjä voi yhtä lailla:

Tämä on erityisen järkevää yrittäjille, jotka haluavat rakentaa kokonaisvaltaista työhyvinvointia – ilman että kaikki terveyskulut jäävät henkilökohtaisesti maksettaviksi.

📌 Yhteenveto – näin hammashoito saadaan kuluksi

Hammashoito ei kuulu lakisääteiseen työterveyteen, mutta
👉 sen voi sisällyttää vapaaehtoisiin palveluihin
👉 yritys voi rajoittaa kulut korvauskatolla
👉 kulut ovat yritykselle vähennyskelpoisia
👉 etu on yrittäjälle ja työntekijälle veroton

Tämä on erinomainen tapa tukea omaa ja henkilöstön hyvinvointia järkevästi ja verotehokkaasti.

Olga Svarvali

olga@pk-economics.fi

Kuva Tekoälyn luoma

[^Top^]

Pikkujoulusesonki– muista nämä verosäännöt

16.11.2025

Pikkujoulukausi on yritysten vuoden vilkkaimpia hetkiä: ravintolat täyttyvät, ohjelmaa varataan, ja henkilöstö pääsee ansaitusti hengähtämään.

Mutta samalla taustalla pyörivät myös verosäännöt, jotka jokaisen järjestäjän on hyvä muistaa. Tässä selkeä kooste siitä, mikä on vähennyskelpoista ja miten kulut kannattaa kirjata.

Onko alkoholi vähennyskelpoista?

Kyllä on.
Alkoholi kuuluu vähennyskelpoisiin kuluihin silloin, kun pikkujoulut järjestetään henkilöstön virkistystarkoituksessa.
Toisin sanoen: viinit, glögit ja kuohuviinit saa laittaa kuluksi siinä missä ruokailunkin – kunhan kyse on henkilöstön omasta tilaisuudesta.

Mitä ovat “tavanomaiset ja kohtuulliset” pikkujoulukulut?

Lainsäädäntö ei määrittele tarkkaa euromääräistä ylärajaa. “Tavanomaisuus ja kohtuullisuus” arvioidaan kokonaisuutena.
Tyypillisesti vähennyskelpoisia ovat:

Käytännössä: perinteinen pikkujoulupaketti ravintolassa tai vuokratulla tilalla on täysin ok.

Entä jos mukana on yhteistyökumppaneita tai asiakkaita?

Silloin ollaan jo osittain edustuksen puolella.

Kirjanpidossa kulut kannattaa siis jakaa selkeästi kahteen koriin.

Voivatko puolisot osallistua verovapaasti?

Kyllä voivat – jos kustannukset ovat kohtuulliset.
Tällöin puolisot luetaan osaksi henkilöstölle tarjottavaa verovapaata etua.

Saako puolisoiden kuluihin liittyvän ALV:n vähentää?

Ei saa.
Vaikka puolisoiden kulut voidaan hyväksyä verovapaaksi eduksi, ALV-vähennysoikeutta niihin ei synny.

💡 Muista dokumentointi

Verohallinto katsoo pikkujoulukirjauksia yllättävän tarkasti. Hyvä dokumentointi suojaa yritystä myöhemmin.

Kirjaa vähintään:

Tarkat muistiinpanot tekevät kaiken sujuvaksi, ja mahdollisessa verotarkastuksessa asiat on helppo osoittaa selkeästi.

Yhteenveto

Pikkujoulut ovat loistava tapa kiittää henkilöstöä kuluneesta vuodesta – eikä verotuksen tarvitse olla juhlan pilaaja.
Kun kulut ja osallistujat erotellaan oikein ja dokumentointi on kunnossa, kaikki menee sujuvasti ja verotuksen näkökulmasta turvallisesti.

Olga Svarvali

olga@pk-economics.fi

Kuva © Olga Svarvali

[^Top^]

Mitä pienyrittäjä voi tehdä, kun liikevaihto romahtaa?

15.3.2020

Monet pienyrittäjät ovat huolissaan omasta taloudellisesta tilanteesta – miten selvitä laskuista, kun koronavirus on karkottanut asiakkaat? Asia koskee jo isoa joukkoa eri alojen yrittäjiä; kampaajia, hierojia, takseja, taiteilijoita, ravintoloita ym. – puhumattakaan kansainvälistä kauppaa harjoittavista yrittäjistä.

(lisää…)

[^Top^]

Taksi ja kirjanpito

05.01.2020



Taksiala vapautui kilpailulle 1.7.2018, mikä onkin tuonut alalle runsaasti uusia yrittäjiä. Kun yritys on perustettu ja luvat hankittu, vastaan tulevat kirjanpidon kiemurat. Mitä erityispiirteitä taksialalla on kirjanpidon näkökulmasta ja mitä taksiyrittäjän olisi hyvä tietää?

(lisää…)

[^Top^]

Tulorekisteri tulee – Mitä pienyrittäjän tulee tietää? Osa 2/2

4.10.2018

 

Tämän kirjoituksen edellisessä osassa käsiteltiin tulorekisteriä yleisellä tasolla. Syvennyn tässä osiossa aikatauluihin sekä siihen, millaisia muutoksia pienyrittäjän tulee tehdä palkanlaskennan rutiineihin.

 

(lisää…)

[^Top^]

Tulorekisteri tulee – mitä pienyrittäjän tulee tietää? Osa 1/2

4.10.2018

Tulorekisterin lyhyt oppimäärä.

 

Tulorekisteri otetaan käyttöön 1.1.2019. Mitä tulorekisteri tarkoittaa pienyrittäjän näkökulmasta? Asia on sen verran laaja, että päätin jakaa tämän kirjoituksen kahteen osaan. Mikäli yritykselläsi on tapana maksaa palkkaennakoita tai palkanmaksu muutoin poikkeaa tavanomaisesta, niin suosittelen ehdottomasti tutustumaan myös kirjoituksen toiseen osaan.

(lisää…)

[^Top^]

Kirjanpitoautomaatti

Seuraava sivu »

Navigointi

Tilitoimistopalvelut

Talouspäällikköpalvelut

Muut palvelut

Info

Yhteystiedot



Procountor Hopea-partneri logo

Ota yhteyttä / Pyydä tarjous

Vastaamme kolmen arkipäivän sisällä

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.

    Nimi*

    Sähköpostiosoite*

    Puhelinnumero

    Viesti*