Lomaraha – mitä, miksi, milloin

Korostan heti alkuun, että yrittäjän ei tarvitse maksaa itselleen lomapalkkaa, lomarahaa tai lomakorvausta. Yrittäjien keskuudessa yksinkertaisin ja suosituin tapa on maksaa itselleen normaali palkka, oli kyse lomasta tai työajasta. Mikään ei tietenkään estä yrittäjää maksamasta vähän ekstraa loman ajalle, mikäli yrityksen talous tämän sallii.

Tarkastellaan tässä kirjoituksessa tilannetta, jolloin yrityksellä on työntekijöitä. Mitä korvauksia työntekijälle pitää maksaa loman ajalta?

Lomapalkka

Yksinkertaisinta on lähetä liikkeelle erottamalla lomapalkka muista termeistä. Lomapalkka on lakisääteinen ja siihen on oikeutettu jokainen palkansaaja. Lomapalkka maksetaan yleensä loman yhteydessä ja euromäärältään se on noin kuukausipalkan verran.

Jos vaikkapa työntekijäsi jää kesällä kuukauden lomalle, niin hänelle maksetaan noin kuukauden suuruinen palkka. Tätä kutsutaan lomapalkaksi tai vaihtoehtoisesti loma-ajan palkaksi.

Lomaraha

Lomaraha tunnetaan myös nimellä lomaltapaluuraha, käytännössä kyse on samasta asiasta. Tyypillisesti lomarahan suuruus lasketaan prosenteissa, yleensä se on 50% lomapalkan määrästä. Lomaraha on luonteeltaan lisäpalkkio, joka maksetaan lomapalkan päälle.

Lomaraha ei ole lakisääteinen ja näin ollen työntekijällä ei ole oikeutta ilman erillistä sopimusta lomarahaan. Usein liitot sopivat lomarahasta työehtosopimuksessa. Jos oman alan työehtosopimuksessa ei ole sovittu lomarahasta tai alalla ei ole työehtosopimusta, niin lähtökohtaisesti työantajan ei tarvitse maksaa lomarahaa.

Toisaalta, vaikka työehtosopimus ei velvoittaisi maksamaan lomarahaa, niin tästä etuudesta voi halutessaan sopia erikseen työsopimuksessa. Lisäksi mikäli lomarahan maksaminen on vakiintunut tapa yrityksessä, niin tällöin kyseinen etu on annettava kaikille työntekijöille.

Lomarahasta sovitaan:

• työehtosopimuksessa (TES)
• työsopimuksessa
• tai lomarahaa maksetaan, mikäli se on vakiintunut käytäntö yrityksessä

Lomarahan suuruus ja maksaminen

Lomarahan suuruus on tyypillisesti 50% lomapalkasta.

Joillain aloilla lomapalkasta ja lomarahasta on muodostettu kokonaisuus, eikä näitä palkkatyyppejä eritellä toisistaan. Esimerkiksi talonrakennusalalla lomapalkan suuruus on 18,50% työssäolon palkasta ja tämä prosentti sisältää niin lomapalkan, kuin lomarahan.

Lomarahan maksamisessa ei ole yhtä oikeaa tapaa, vaan käytäntö vaihtelee aloittain.  Tavanomaisesti lomarahat maksetaan joko könttäsummana lomapalkan yhteydessä tai osittain.

Esimerkiksi kiinteistöpalvelualalla maksetaan 25% lomarahasta lomapalkan yhteydessä ja loput 25% loman jälkeen.

Lomarahan vaihtaminen vapaaksi

Monilla aloilla pystyy nykyisin vaihtamaan lomarahan vapaaksi. Tällöin työnantaja maksaa lakisääteisen lomapalkan, mutta lomaraha muutetaan vapaapäiviksi. Kannattaa huomata, että kaikilla aloilla ei ole mahdollisuutta vaihtaa lomarahaa vapaaksi, sillä työehtosopimus estää tämän.

Lisäksi vaikka oma TES sallisikin lomarahan vaihtamisen vapaaksi, niin asiasta tulee aina sopia erikseen – mieluiten kirjallisesti.

Entäpä lomakorvaus?

Lomakorvaus maksetaan, jos työntekijä ei pidä lomaa. Esimerkiksi irtisanoutumisen yhteydessä maksetaan lomakorvaus pitämättömistä lomista.

Lopuksi hieman historiaa…

Kuka keksi lomarahan (tämän kummallisen lisäkuluerän työnantajille)? Lomaraha keksittiin vuonna 1971. Tuolloin monet perusteollisuuden duunarit lähtivät kesäloman aikana Ruotsiin lisätienestien toivossa. Osa lähtijöistä jäi sille tielleen, eikä palannut takaisin Suomeen kesäloman loputtua. Ratkaisuna työntekijöiden katoon keksittiinkin lomaltapaluuraha. Työntekijöille luvattiin hieman ekstraa, mikäli he palaisivat takaisin töihin lomien jälkeen. Jos töihin ei palannut, tämä lisäpalkkio jäi saamatta. Nykyisin lomaltapaluuraha tunnetaan paremmin nimellä lomaraha.