J Kajalin, Author at Tilitoimisto PK Economics, Helsinki, Herttoniemi, ja Salo - Sivu 2 3:stä
Verottajan sivuilta löytyy tallenne, jossa kerrotaan yrittäjälle perustiedot tuloverotuksesta, arvonlisäverotuksesta, ennakkoveroista ja ennakkoperintärekisteristä.
http://www.seminaarit.net/verohallinto/uudenyrittajanveroinfo/
Toiminimi ja auto
Mitä autokuluja voin maksaa yrityksen tililtä toiminimenä? Miten toiminimen autoasiat oikein menevät? Mikä on ajopäiväkirja?
Toiminimessä auton ja sen kulujen käsittelytapa määräytyy ajettujen kilometrien perusteella. Eli tärkein kysymys on, ajatko autolla enemmän työ- vai yksityisajoja. Työmatkoiksi voidaan lukea kaikki yrityksen toimintaan liittyvät ajot; asiakaskäynnit, virastoissa asioinnit, tukussa käynti tms. Huomaathan, että työajoksi ei lasketa ajoja kotoa töihin.
1. vaihtoehto: työajoja on yli 50% ajoista
- Kaikki auton kulut kirjataan kirjanpitoon (polttoaineet, huollot, vakuutukset, osamaksut jne.)
- vuodenvaihteessa kirjanpidossa/vero-ilmoituksella oikaistaan yksityisajoista aiheutuneet kulut
- auto katsotaan yrityksen omaisuudeksi (arvon määrittämiseksi tulee hankkia luotettava arvio auton arvosta, esim. autoliikkeen arvio)
- ajopäiväkirjaa tulee pitää, sillä sen perusteella osoitetaan auton kuuluminen yrityksen varoihin ja oikaistaan yksityiset ajot
2. vaihtoehto: työajoja alle 50% ajoista
Tässä tapauksessa sinulla on kaksi vaihtoehtoa:
- Maksat kaikki auton kulut itse omista rahoista
- ajetut kilometrin vähennetään vuoden vaihteessa sinun henkilökohtaisen vero-ilmoituksen yhteydessä
TAI
- Kirjataan kirjanpitoon työmatkoista aiheutuneet autokulut ja vuodenvaihteessa vähennetään vero-ilmoituksella lisävähennyksenä kilometrikorvauksen maksimimäärä ja kirjattujen kulujen erotus
Muuta:
– autoa ei kirjata yrityksesi omaisuudeksi
– ajopäiväkirjaa on syytä pitää, sillä sen avulla osoitetaan ajetut kilometrit
Ajopäiväkirja – mikä se on?
Ajopäiväkirjan avulla selvennetään yksityis- ja yritysajojen määrät. Ajopäiväkirjaan tulisi merkitä ainakin seuraavat tiedot,
Yritysajon:
- alkamis- ja päättymissaika
- alkamis- ja päättymispaikka
- matkan pituus
- ajon tarkoitus
Lisäksi:
- vuoden aikana ajettujen kilometrien kokonaismäärä (mittarilukemat vuoden alussa ja lopussa)
ALV ja toiminimen auto
- Perussääntö on, ettei henkilöautojen arvonlisäveroa saa vähentää mikäli autoa käytetään edes vähän yksityisajoihin
- Jos käytössä on paketti-auto, niin työajoihin liittyvät ALV-kulut voidaan vähentää
Verotuksen yhteenveto 2026, taulukon muodossa
| Vero | v. 2026 | Erikoisuudet | Tilitys verottajalle | Vero-ilmoitus |
| ALV | 25,5% / 13,5% / 10% | Veroprosentti riipuu myytävästä tuotteesta tai palvelusta; | kuukausittain 12.pv | kuukausittain 12.pv |
| Alv. lisätään nettohinnan päälle | tiliöidään erotus ALV myynneistä miinus ALV ostoista | |||
| Tulovero (Oy) | 20 % | lasketaan tilivuoden tuloksesta | vuosittain, 4 kk kuluessa tilivuoden päättymisestä | vuosittainen vero-ilmoitus annetaan 4 kk kuluessa tilivuoden päättymisestä |
| (tulot miinus kulut) | ||||
| Jos maksetaan palkkoja: | ||||
| SOTU | 1,91 % | lasketaan palkkojen brutto-summasta kuukausittain | kuukusittain 12.pv edellisen kuun palkoista | kuukusittain 12.pv edellisen kuun palkoista |
| Ennakonpidätys | veroprosentti vaihtelee | työntekijän verokortin mukaan; | kuukusittain 12.pv edellisen kuun palkoista | kuukusittain 12.pv edellisen kuun palkoista |
Vastaamme viesteihin viimeistään kolmen työpäivän sisällä. Jos vastausta ei ole kuulunut tähän mennessä tarkista ettei lähettämämme sähköposti ole joutunut roskakoriin tai spammin joukkoon. Mikäli viestimme löytyy väärästä paikasta siirrä se inboxiin, niin saat meidän viestimme myös jatkossa paremmin perille.
Ongelma on esiintynyt erityisesti Gmailin sähköpostin kanssa.
Liiketoiminasuunnitelman laatimiseen liittyvät asiat yhdessä paikassa sinun avuksesi.
Lataa alta
Sisällysluettelo kopioitavaksi liiketoimintasuunnitelmasi pohjaksi.
Tarjoamme myös seuraavia palveluita
Saimme asiakasyritykseltä toimeksiannon, jossa haluttiin eroon pöytälaatikkoon unohtuneista laskuista ja papereista. Kadonneet ja pöytälaatikkoihin unohtuneet laskut aiheuttivat ylimääräisiä kustannuksia ja päätöksenteko viivästyi kun dokumentit kulkivat hitaasti eteenpäin. Lisäksi asiakas halusi kaikki laskut ja dokumentit nähtäväksi sähköisessä muodossa, sekä selkeyttä yrityksen hallintaan, laskujen kierto- ja hyväksyttämisprosessiin.
Lopulliseksi toimeksiannoksi tuli hankkia sähköinen ostolaskujen kiertojärjestelmä ja sähköistää taloushallinto mahdollisimman pitkälle, toimintojen tehostamiseksi ja selkeyttämiseksi. Asiakkaalle kartoitettiin sopivat vaihtoehdot, joista valittiin yhteistyössä yrityksen toiminnot kattava taloushallinnonjärjestelmä. Koulutuksen hoiti järjestelmän toimittava yritys.
Toimeksiannon tulokset
Lopputuloksena rutiinit automatisoituivat ja läpimenoajat nopeutuivat, enää ei tarvinnut kiikuttaa laskuja ja dokumentteja fyysisesti toiselle työpöydälle pölyttymään ja odottamaan kunnes ne katsotaan läpi. Lisäksi vastuut selkiytyivät kun määrättiin selkeä järjestys henkilöistä joilla lasku tai dokumentti kiertää. Laskut eivät enää kadonneet paperipinoihin, aiheuttaen ylimääräisiä kuluja rahallisesti ja ajallisesti.
Projekti toteutettiin 2008
Asiakkaamme kysyvät silloin tällöin ohjelmistovinkkejä, alla muutama poiminta yrittäjille hyödyllisistä työkaluista.
Laskutus ohjelmat
Muita hyödyllisiä työkaluja
Työkaluja ja ohjelmia joita itse hyödynnämme
- Google Calendar
- Google Analytics, web-sivujen statistiikan seurantaan
- Google Drive pilvipalvelu tiedostontallennukseen ja dokumenttien muokkaukseen
- Sähköpostiohjelma Mozilla Thunderbird
- Filezilla tiedostonsiirtoon palvelimelle
- KeePass salasanojen hallintaan
- Joplin todo-, muistilistat ja muistiinpanot
Matkalaskulla henkilö voi laskuttaa työnantajaltaan niitä kuluja, joita on syntynyt henkilön töihin liittyvästä matkasta, kuten esimerkiksi messumatkasta.
Matkalaskun muoto vaihtelee, mutta siinä olisi hyvä ilmoittaa vähintään
• matkan alkamis- ja päättymisajankohdat (yleensä kellonaikoina)
• matkan kohde sekä
• syy, miksi matka on tehty
Matkalaskun liitteeksi annetaan kuitit korvattavista kuluista, esimerkiksi lentoliput, hotelli- ja taksikuitit yms. Lisäksi matkalaskuun merkitään mahdolliset päivärahat, kilometrikorvaukset ja muut vastaavanlaiset laskutuskelpoiset kulut.
Yrityksen perustaminen
Osakeyhtiön voi rekisteröidä kokonaan verkossa osoitteessa prh.fi – ohjattu perustaminen. Voit myös delegoida rekisteröinnin meille. Tarjoamme perustamista konsultointi palveluna.
Lisätietoa yrityksen perustamisesta ja apua suunnitteluun. (suomi.fi).
Oppaita ja linkkejä yrittämiseen
Oppaista löydät tietoa rekisteröinnistä, perustamisesta, liiketoimintasuunnitelman laatimisesta sekä yleistä tietoa liittyen yrittämiseen.
- Maksutonta neuvontaa uusyrityskeskuksestasi
- Kirjanpidon ABC. Mitä yrittäjän pitäisi tietää kirjanpidosta.
- Yrittäjän ABC
- Työnantajan ABC
- Rekisteröityminen ALV-velvolliseksi
Hyödyllisiä linkkejä
Yritys ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ), Patentti ja rekisterihallitus, Suomen Yrittäjät, Veronmaksajat.fi, Taloustaito
Yrittäjä aiheiset E-kirjat ja oppaat
Markkinointi
Yrittäminen
Tuottavuus
Tuotteistaminen
Blogit
Työnantajan perimät ja verottajalle maksettavat verot
Lähes kaikista tuloverolain (TVL) mukaan verotettavista tuloista peritään verovuoden aikana verot ennakkoon ennakonpidätyksenä tai ennakonkantona. Perittävät verot ovat: valtionvero, kunnallisvero, kirkollisvero ja vakuutetun sairausvakuutusmaksu.
Ennakonpidätyksen toimittavat suorituksen maksajat kuten esimerkiksi työnantajat. He myös maksavat ennakonpidätyksen ja sosiaaliturvamaksun Verohallinnolle.
Ennakonpidätys toimitetaan työntekijän verokorttiin merkityn perus- ja lisäprosentin mukaan tai verokorttiin merkityn muun asianomaista tuloa koskevan pidätysprosentin mukaan.
Työnantajan on noudatettava palkansaajan valintaa verokortissa. Jos verokortissa ei ole rastia kummassakaan ruudussa, työnantaja käyttää palkkakausikohtaisia tulorajoja (vaihtoehto A) ja merkitsee rastin valintaa osoittavaan ruutuun.
Jos palkansaaja ei työnantajan pyynnöstäkään huolimatta toimita verokorttia, ennakonpidätys on toimitettava 60 prosentin mukaan.
Työnantajan sosiaaliturvamaksun (SOTU) maksuprosentti vaihtelee vuosittain, vuodelle 2018 SOTU maksuksi on vahvistettu 0,86%. Maksuprosenttia sovelletaan vuonna 2018 maksettaviin palkkoihin, palkan ansaitsemisajalla ei ole vaikutusta.
Päivitetty 31.3.2018
Osinkoverotus
Osakeyhtiön osakkaiden verotus riippuu siitä, mitä tuloa osakkaat saavat yhtiöstä. Osakkaan yhtiöstä saama palkka on ansiotuloa ja osinko voi olla verovapaata tuloa, ansiotuloa ja/tai pääomatuloa.
Osinko on osakeyhtiön omistajilleen jakama voitto-osuus.
Osinkoa voidaan jakaa, jos osakeyhtiöllä on edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää (riittävästi jakokelpoisia varoja). Jakokelpoisia varoja lasketaan tilinpäätöksen yhteydessä, yleisin laskenta kaava on seuraava: osakepääoma + edellisien tilivuosien voitot/tappiot+ mahdolliset muut rahastot – tilivuoden aikana jaetut osingot.
Osingonjaosta päättää osakeyhtiön yhtiökokous. Yhtiökokous on kuitenkin sidottu yhtiön hallituksen esitykseen osingonjaosta. Yhtiökokous voi päättää jakaa osinkoa vähemmän tai enemmän kuin hallitus on esittänyt, mutta osingon korottaminen hallituksen esittämästä on mahdollista vain rajoitetusti.
Osinkoa verotetaan henkilöverotuksessa eri tavoin riippuen siitä, onko osinko saatu julkisesti noteeratusta (listatusta) yhtiöstä vai muusta (listaamattomasta) osakeyhtiöstä.
Listatun yhtiön maksama osinko on luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle kokonaisuudessaan pääomatulo-osinkoa siten, että 85 prosenttia osingosta on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. (TVL 33a § 1 momentti)
Listaamattomasta yhtiöstä saadusta osingosta on verovapaata tuloa enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. Kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton ylittävältä osalta saatu osinko on ansiotulo-osinkoa. Ansiotulo-osingosta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa. (TVL 33b § 2 momentti). Osingonsaajan verovuonna listaamattomista yhtiöistä saama pääomatulo-osinko on 150.000 euroon asti 25 %:sti veronalaista pääomatuloa. Raja on verovelvolliskohtainen, ei yhtiökohtainen. 150.000 euron ylittävästä pääomatulo-osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. (TVL 33b § 1 momentti).
Listaamattoman yhtiön on toimitettava ennakonpidätys 1.1.2014 tai sen jälkeen jaetusta osingosta. Aiemmin listaamattoman yhtiön ei ole tarvinnut toimittaa ennakonpidätystä jaetusta osingosta. Ennakonpidätyksen määrä on 7,5 % siitä osasta osinkoa, joka on enintään 150.000 euroa ja 27 % siitä osasta, joka ylittää 150.000 euroa.
Ota yhteyttä, niin konsultoimme asiaan liittyen
Päivitetty 18.1.2015
Kiinteistön tai arvopaperien omistusoikeuden luovutuksesta maksettava vero.
Varainsiirtoveron maksaa ostaja. Arvopaperipörssissä tehdyistä kaupoista ei makseta varainsiirtoveroa. Varainsiirtoverotusta koskevat tiedot ilmoitetaan varainsiirtoveroilmoituksella verottajalle.
Veron peruste on kauppahinta tai muu vastike. Osakkeiden tai muiden arvopapereiden varainsiirtovero on 1,6 % tai 2% ja kiinteistöjen varainsiirtovero 4 %. Varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa, jos veron määrä on alle 10 euroa.
Muutoksia asunto- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden varainsiirtoverotukseen tuli vuonna 2013, jolloin veroprosentti nousi 1,6 prosentista 2 prosenttiin.
Päivitetty 18.1.2015
Kiinteistövero määrätään kiinteistön omistajalle kiinteistön verotusarvon perusteella. Yleinen kiinteistöveroprosentti on 0,6-1,35 % kiinteistön verotusarvosta.
Kiinteistövero suoritetaan kunnalle. Se koskee sekä rakennuksia että maapohjaa, lukuun ottamatta metsiä ja maatalousmaata.
Päivitetty 12.2.2013
Yrityksen verotus riippuu valitusta yritysmuodosta. Osakeyhtiön ja henkilöyhtiöiden verotuskohtelu poikkeavat huomattavasti toisistaan.
Yrityksen verotettava tulo lasketaan vähentämällä yrityksen veronalaisista tuotoista yrityksen verotuksessa vähennyskelpoiset kulut. Yrityksen verotettavan tulon laskeminen perustuu kirjanpitoon.
Maksettavien verojen määrä vaihtelee yritysmuodon mukaan. Joissakin yritysmuodoissa verotus kohdistuu yritykseen, kun toisissa se painottuu yrittäjän henkilökohtaiseen verottamiseen. Kun selvitetään yrityksen kokonaisverorasitusta, on yrityksen maksaman tuloveron lisäksi otettava huomioon myös yrittäjän maksamat tuloverot. Vasta näiden yhteisvaikutus ratkaisee verotuksellisesti edullisimman yritysmuodon.
Osakeyhtiö ja osuuskunta ovat itsenäisiä verovelvollisia eli ne maksavat tuloveronsa itse. Tuloveron määrä vuonna 2013 oli 24,5 % yrityksen verotettavasta tulosta, vuonna 2014 veroprosentti laski 20% tasolle. Osakeyhtiön osakkaita verotetaan vasta sitten, kun he nostavat tuloa osakeyhtiöstä palkkana, osakaslainana tai osinkona. (Lisäksi osakeyhtiön osakkaat maksavat veroa yritykseltä saamistaan osingoista.) Osingosta maksettavan veron määrä riippuu yhtiön nettovarallisuudesta, ja osingot ovat tietyissä tilanteissa verovapaita. Myös osuuskunnan jäsenen saamat ylijäämänpalautukset ja osuuspääoman korot ovat tilanteesta riippuen joko veronalaista tai verovapaata tuloa.
Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö eivät ole erillisiä verovelvollisia, mutta niille vahvistetaan elinkeinotoiminnan tulos, joka jaetaan aikaisempien verovuosien tappioiden vähentämisen jälkeen verotettavaksi yhtiömiesten tulona niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon. Yhtiömiesten elinkeinotoiminnan tulo-osuudet jaetaan pääomatuloksi ja ansiotuloksi nettovarallisuuden perusteella.
Yksityisen elinkeinonharjoittajan liike- ja ammattitoiminnastaan saama elinkeinotoiminnan tulos verotetaan yrittäjän omana tulona. Yritystulo jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon elinkeinotoimintaan kuuluvan nettovarallisuuden perusteella.
Pääomatulon verokanta on 30 % ja 50 000 euroa ylittävältä osin 32 %.
Verotus toimitetaan verovuodelta. Jos tilikausi ei ole kalenterivuosi, verovuosi muodostuu siitä tilikaudesta tai niistä tilikausista, jotka ovat päättyneet kyseisen kalenterivuoden.
Ennakkoverot – osakeyhtiö ja osuuskunta
Osakeyhtiön ja osuuskunnan on maksettava toiminnastaan etukäteen ennakkoveroa. Verohallinto määrää ennakkoverot (ennakot) tilikauden arvioidun verotettavan tulon perusteella ja niiden on vastattava mahdollisimman tarkoin tilikauden lopullista veroa. Jos ennakot eivät riitä kattamaan lopullista tuloveron määrää, osakeyhtiön ja osuuskunnan on maksettava puuttuva määrä jäännösverona. Osakeyhtiö tai osuuskunta voi hakea ennakoihin muutosta. 1.11.2017 lähtien sen voi tehdä yrityksen OmaVerotilin kautta niin useasti kun on tarvetta.
Päivitetty 26.10.2017
Yleistä arvonlisäverosta
Arvonlisävero on yleinen kulutusvero – se kohdistuu lähes kaikkeen tavaroiden ja palvelujen kulutukseen. Vain tiettyjen arvonlisäverolaissa määriteltyjen tavaroiden ja palvelujen myynti on säädetty verottomaksi.
Arvonlisäverovelvollisia ovat yleensä tavaroita ja palveluja myyvät elinkeinonharjoittajat. Käännetyn verovelvollisuuden soveltuessa verovelvollisia ovat ostajat.
Arvonlisäveron ei kuitenkaan ole tarkoitettu jäävän verovelvollisten rasitukseksi, vaan arvonlisäverovelvollinen elinkeinonharjoittaja saa vähentää verollista liiketoimintaansa varten hankkimiensa hyödykkeiden ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron.
Valtiolle maksettava vero eli tilitettävä vero lasketaan siten, että myynneistä suoritettavasta verosta vähennetään kaikkiin vähennyskelpoisiin ostoihin sisältyvä vero. Laskelmassa raha-arvot otetaan huomioon sentin tarkkuudella. Suoritettavan ja vähennettävän veron määrä lasketaan erikseen jokaisen liiketapahtuman osalta.
Yksittäiseen liiketapahtumaan sisältyvä vero saadaan selville kertomalla veroton myyntihinta voimassa olevalla verokannalla. Vero lasketaan siten hinnasta, joka ei sisällä veron osuutta. Verollisesta hinnasta arvonlisäveron määrä saadaan käyttäen seuraavaa laskukaavaa:
vero = (verollinen hinta x sovellettava verokanta)/(100 + sovellettava verokanta)
eli jos kysymys on yleisen verokannan (25,5 %) alaisesta hyödykkeestä, jonka verollinen hinta on 1 000 euroa, veron määrä on
(1000 x 25,5)/125,5= ~203,19 euroa
Verokannat vuonna 2026
Suomessa sovellettava yleinen verokanta on 25,5 %.
Alempaa 13,5 prosentin verokantaa sovelletaan seuraaviin tavaroihin ja palveluihin:
1) elintarvikkeet,
2) rehut sekä
3) ravintola- ja ateriapalvelut
Alennettua 13,5 %:n verokantaa ei sovelleta alkoholi- ja alkoholijuomaverolaissa tarkoitettuihin alkoholijuomien ja tupakkavalmisteiden myyntiin tai tarjoiluun.
Alempaa 10 %:n verokantaa sovelletaan seuraaviin tavaroihin ja palveluihin:
1) henkilökuljetus
2) majoitustilan tai käyntisataman käyttöoikeuden luovuttaminen
3) palvelu, jolla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen
4) teatteri-, sirkus-, musiikki- ja tanssiesitysten, elokuvanäytösten, näyttelyjen, urheilutapahtumien, huvipuistojen, eläintarhojen, museoiden sekä muiden vastaavien kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien ja laitosten pääsymaksut. Pääsymaksuina pidetään myös huvipuistojen ajolaitteiden ja muiden vastaavien laitteiden käytöstä perittäviä pääsymaksunluonteisia maksuja.
5) Yleisradio Oy:n valtion televisio- ja radiorahastosta saama määrä ja Ålands Radio och TV Ab:n saama korvaus Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kantamista televisiomaksutuloista
6) lääke
7) kirja
8) AVL 79 c §:ssä tarkoittaman taide-esineen luovutus ja maahantuonti sekä yhteisöhankinta muulta kuin verovelvolliselta jälleenmyyjältä silloin, kun suorittajana on tekijä tai hänen oikeudenomistajansa taikka satunnaisesti muu elinkeinonharjoittaja kuin 79 a §:n 3 momentissa tarkoitettu verovelvollinen käytettyjen tavaroiden, taide-, keräily- tai antiikkiesineiden jälleenmyyjä
9) tekijänoikeuden haltijoita edustavan järjestön saama 45 §:n 1 momentin 3-5 kohdassa tarkoitettu tekijänoikeuteen liittyvä korvaus.
10) vähintään kuukauden ajaksi tilatut sanoma- ja aikakauslehdet
Vapautus arvonlisäverotuksesta
Sellaiset yritykset, joiden liiketoiminta on hyvin pienimuotoista tai joiden myymä tavara tai palvelu on määritelty arvonlisäverottomaksi, on vapautettu arvolisäverotuksesta.
Vähäisen liiketoiminnan harjoittajiksi määritellään sellaiset yritykset, joiden liikevaihto tilikaudella on enintään 8 500 euroa. Nämä liiketoiminnan harjoittajat on vapautettu arvonlisäverotuksesta kokonaan. Tällainen yritys voi kuitenkin niin halutessaan hakeutua toiminnastaan arvonlisäverovelvolliseksi ja saa tällöin vähentää yrityksen liiketoiminnan ostoihin sisältyneen arvonlisäveron.
Arvonlisäverovelvollisuus ei koske seuraavien tavaroiden tai palvelujen myyntiä:
- sairaanhoito, lääkärinhoito, hammashoito
- sosiaalihuoltoon ja sosiaaliturvaan liittyvät palvelut
- koulu- ja yliopisto-opetus, ammattikoulutus
- rahoitus- ja vakuutuspalvelut (ei kuitenkaan tallelokeroiden vuokraus ja neuvontapalvelut)
- arpajaiset ja rahapelit
- esiintyvien taiteilijoiden palkkiot
- kiinteistöjen sekä rakennusmaan myynti
- julkiset hautauspalvelut
Lisätietoa verottajan www-sivuilta & arvonliäverovellisen oppaasta
Päivitetty 12.2.2013 & 20.03.2026
