olga
10.12.2025
Joulun lähestyessä monissa työpaikoissa aletaan pohtia, miten henkilöstöä olisi mukava muistaa vuoden päätteeksi. Herkkukorit, viinipullot ja kulttuurielämykset kuuluvat monen yrityksen perinteisiin. Samaan aikaan herää kuitenkin yksi toistuva kysymys: meneekö lahjasta veroa?
Vaikka työnantajan antama joululahja koetaan yleensä pelkkänä iloisena yllätyksenä, verottajalla on omat sääntönsä siitä, milloin lahja on verovapaa ja missä tilanteissa se muuttuu palkaksi.
Tässä blogissa avaamme selkeästi, miten työntekijöitä voidaan muistaa verottomasti – ja missä kohtaa lahja lipsahtaa verolliseksi.
Mikä tekee joululahjasta verovapaan?
Pääsääntö on yksinkertainen: työnantaja voi antaa työntekijälleen enintään 100 euron arvoisen lahjan verovapaasti, kunhan tietyt ehdot täyttyvät.
Jotta lahja olisi veroton:
- Kaikki työntekijät saavat samanlaisen lahjan.
- Lahja on esine tai palvelu, ei rahaan rinnastettava etu.
- Arvo on enintään 100 euroa.
Tyypillisiä verovapaita lahjoja ovat esimerkiksi herkkukorit, juomapullot, konserttiliput tai muu konkreettinen tavara.
Jos työntekijälle on jo aiemmin vuoden aikana annettu jokin muu verovapaa vähäinen lahja (esimerkiksi 30 euron muistaminen), pienentää tämä joululahjan verotonta enimmäismäärää. Merkkipäivälahjoja ei kuitenkaan lasketa mukaan.
Lahjakortti – verovapaa vai palkkaa?
Lahjakortti aiheuttaa eniten kysymyksiä. Moni työntekijä vaihtaisi mielellään herkkukorin lahjakorttiin, jolla voisi ostaa jotakin mieluista. Tässä piilee kuitenkin verotuksellinen ansa.
Yksilöimätön lahjakortti = palkkaa
Jos lahjakortilla voi ostaa mitä tahansa – esimerkiksi kirjakaupan koko valikoimasta – sitä pidetään rahana.
➡️ Lahjakortti on silloin palkkaa, josta maksetaan veroa kuten normaalista tulosta.
Yksilöity lahjakortti = verovapaa
Lahjakortti on verovapaa vain, jos se on rajattu tiettyyn tuotteeseen tai palveluun.
Esimerkiksi:
- lahjakortti yhden kirjan hankkimiseen
- lahjakortti tiettyyn teatteriesitykseen
- lahjakortti tiettyyn tavaraan rajatusta valikoimasta
Tällöin lahjakortti rinnastuu esineeseen eikä rahaan, ja on siten verovapaa, kunhan 100 euron raja ja muut ehdot täyttyvät.
Keskeinen sääntö: lahjakortilla ei saa voida ostaa vapaavalintaisia tuotteita, eikä sitä voi muuttaa rahaksi.
Esimerkki: Kirjakaupan lahjakortti
Työnantaja päättää antaa työntekijöilleen lahjakortin, jolla voi ostaa yhden kirjan tietyssä kirjakaupassa.
- Lahjakortti on rajattu tiettyyn käyttötarkoitukseen.
- Työntekijä saa valita kirjan valikoimasta.
🔹 Lahja on verovapaa.
Jos sen sijaan lahjakortilla voisi ostaa mitä tahansa kirjakaupasta, tilanne muuttuu:
🔸 Lahja olisi verollinen etu.
Entä jouluraha tai bonus?
Jouluraha, joulubonukset ja kaikki muut rahaan verrattavat edut ovat aina palkkaa, josta maksetaan veroa.
Tähän kategoriaan kuuluvat myös lahjakortit, jotka eivät ole yksilöityjä.
Yhteenveto työnantajille
Jos haluat muistaa henkilöstöä verovapaasti:
- Pidä lahjan arvo enintään 100 eurossa.
- Anna lahja kaikille työntekijöille tasapuolisesti.
- Suosi esineitä tai tarkasti rajattuja lahjakortteja.
- Vältä lahjakortteja, joilla voi ostaa mitä vaan – ne ovat käytännössä palkkaa.
Oikein toteutettuna jouluinen muistaminen on helppo ja verotehokas tapa ilahduttaa henkilöstöä.
Ja mikä parasta – se voi olla lahja, joka lämmittää mieltä ilman veroseuraamuksia.
Olga Svarvali
olga@pk-economics.fi
Kuva © Olga Svarvali
Monet työnantajat haluavat muistaa henkilöstöään vuoden lopussa pienellä lahjalla. Usein herää kysymys: meneekö lahjasta veroa – ja millainen lahja voidaan antaa verovapaasti?
🎁 Mitä lahjoja voi antaa ilman veroseuraamuksia?
Tyypillisiä verovapaita joululahjoja ovat esimerkiksi:
- herkkukorit
- viini- tai konjakkipullot
- pääsyliput työnantajan valitsemaan tapahtumaan
- enintään 100 euron arvoinen tavara
Verovapauden edellytykset:
- Kaikki työntekijät saavat samanlaisen lahjan.
- Lahjan arvo on enintään 100 euroa.
- Kyseessä on esine tai tietty palvelu, ei rahaan rinnastettava etu.
Jos työntekijälle on jo aiemmin samana vuonna annettu jokin muu vähäinen verovapaa lahja (esim. 30 € syntymäpäivälahja), vähentää tämä joululahjan verovapaata enimmäisarvoa.
➡️ Merkkipäivälahjoja (40-, 50-, 60-vuotislahjat, häälahjat, palvelusvuosilahjat) ei lasketa tähän 100 euron vuosittaiseen rajaan.
🎫 Lahjakortti vai herkkukori – kumpi on verovapaa?
Kysymys: “En halua herkkukoria, vaan ottaisin mieluummin 100 € lahjakortin kirjakauppaan. Meneekö siitä veroa?”
🔍 Vastaus:
Kyllä menee – jos lahjakortilla voi ostaa mitä tahansa. Tällainen lahjakortti rinnastetaan palkkaan ja on veronalaista tuloa.
Lahjakortti voi olla verovapaa vain, jos se on selkeästi yksilöity tiettyyn tuotteeseen tai palveluun.
Esimerkiksi: lahjakortti yhden kirjan ostamiseen tietystä kirjakaupasta → verovapaa.
Lahjakortti, jolla voi ostaa mitä tahansa kirjakaupasta → verollinen.
📌 Verovapaan lahjakortin edellytykset
Työnantajan antama lahjakortti on verovapaa, kun kaikki nämä täyttyvät:
- Lahja annetaan koko henkilöstölle.
- Arvo on enintään 100 €.
- Lahjakortti on henkilökohtainen.
- Kortilla voi hankkia vain tietyn tuotteen tai palvelun (tai valita vaihtoehdon rajatusta joukosta).
- Lahjakorttia ei voi vaihtaa rahaksi.
✔️ Esimerkki verovapaasta lahjakortista
Työnantaja antaa työntekijälle lahjakortin, jolla voi ostaa yhden kirjan tietystä kirjakaupasta.
Lahjakortti on yksilöity, vaikka työntekijä saakin valita kirjan kirjakaupan valikoimasta.
→ Lahja on verovapaa.
❌ Esimerkki verollisesta lahjakortista
Jos lahjakortilla voi ostaa mitä tahansa kirjakaupasta, se ei ole yksilöity.
→ Lahja muuttuu veronalaiseksi eduksi.
💰 Entä jouluraha tai joulubonus?
Rahaluonteiset edut – kuten jouluraha, joulubonukset sekä lahjakortit, joilla voi ostaa mitä tahansa – ovat aina palkkaa. Niistä maksetaan veroa normaalisti.
7.12.2025
Moni työntekijä ja yrittäjä pohtii samaa kysymystä:
kannattaako ottaa työsuhdeauto vai ajaa omalla autolla?
Päätös ei ole pelkkä vertailu auton hinnasta ja palkan määrästä.
Taustalla vaikuttaa kokonaisuus, johon liittyvät verotus, ajokilometrit, työnantajan ehdot sekä oma elämäntilanne.
Tässä blogissa avaan, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon ennen päätöstä – ja milloin kumpikin vaihtoehto on yleensä järkevin.
🔍 Milloin työsuhdeauto kannattaa?
Työsuhdeauto on hyvä valinta silloin, kun:
- ☑️ ajat paljon yksityisajoja,
- ☑️ haluat ennakoitavat kulut,
- ☑️ et halua sitoa pääomaa oman auton ostamiseen,
- ☑️ arvostat helppoutta: huollot, renkaat ja muut kulut hoitaa työnantaja tai leasing-yhtiö.
Työsuhdeauton verotettava etu koostuu kahdesta osasta:
- Perusarvo – käytännössä auton ”pääomakulut”
- Käyttökustannukset – huollot, renkaat, ja vapaassa autoedussa myös polttoaine/sähkö
Nämä määrittelevät sen, kuinka paljon autoetu lisää verotettavaa tuloasi.
🧮 Milloin työsuhdeauto ei kannata?
Jos ajoprofiilisi on tämä:
- paljon työajoja,
- vähän yksityisajoja,
…työsuhdeauto voi olla yllättävän kallis valinta.
Miksi?
Koska veroja maksetaan autoedun arvosta – ei siitä, kuinka paljon käytät autoa vapaa-ajalla.
Jos yksityisiä kilometrejä kertyy vain vähän, hyöty jää pieneksi, mutta verot juoksevat silti.
💼 Miten työsuhdeauto vaikuttaa palkkaan?
Työnantajilla on yleensä kaksi tapaa järjestää asia:
1️⃣ Autoedun arvo sisältyy kokonaispalkkaan
→ Rahapalkka pienenee autoedun verran.
2️⃣ Autoetu tulee rahapalkan päälle
→ Kokonaistulo kasvaa, jolloin myös verotus kiristyy.
Siksi tärkein kysymys on:
Kuinka paljon rahapalkasta oikeasti leikataan?
Jos vähennys on suurempi kuin autoedun todellinen hyöty sinulle, työsuhdeauto ei ole taloudellisesti järkevä valinta.
⚡ Sähkö- ja hybridiautoissa lisäetuja
Sähköautoissa ja ladattavissa hybrideissä on verotuksessa omia alennuksia, jotka voivat laskea autoedun arvoa merkittävästi.
Tämä tekee sähköisestä työsuhdeautosta monelle yllättävän kilpailukykyisen vaihtoehdon, varsinkin jos:
- latausmahdollisuus on hyvä
- asut alueella, jossa polttoaineen hinnat ovat korkeat
- haluat minimoida ylläpitokulut
📌 Tiivistettynä – kumpi kannattaa?
Työsuhdeauto sopii sinulle, jos:
✔ haluat helpon ja ennakoitavan autoilun
✔ ajat paljon yksityisajoja
✔ työnantajan ehdot ovat hyvät ja palkkaleikkaus kohtuullinen
Oma auto voi olla parempi, jos:
❗ työajoja on paljon
❗ yksityisajoja vähän
❗ autoetu pienentää rahapalkkaa suhteettoman paljon
🎯 Lopuksi: tee päätös laskelmilla, ei mutulla
Työsuhdeauto voi olla erinomainen etu – mutta vain, jos se sopii juuri sinun arkeesi ja verotukselliseen tilanteeseesi.
Paras tapa on tehdä nopea laskelma vuosittaisista kilometreistä, omasta veroprosentista ja autoedun arvosta.
Silloin vaihtoehtoja ei tarvitse arvailla, vaan voit tehdä päätöksen tiedolla.
Jos haluat, voin myös auttaa tekemään yksinkertaisen vertailulaskelman kahden vaihtoehdon välille!
Olga Svarvali
olga@pk-economics.fi
Kuva Tekoälyn luoma
Osakaslainalla tarkoitetaan lainaa, jonka osakeyhtiö antaa osakkaalleen tai tämän lähipiirille. Kyse ei ole “vapaasta kassannostosta”, vaan tarkasti säädellystä varojen käytöstä osakeyhtiölain näkökulmasta.
Milloin osakaslaina on sallittu?
Osakaslaina on sallittu, kun:
- lainalle on liiketaloudellinen peruste
- lainaehdot ovat markkinaehtoiset (korko, maksuaika ym.)
- laina ei vaaranna yhtiön maksukykyä
- laina voidaan kirjata ja raportoida läpinäkyvästi yhtiön kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä.
Kuka päättää osakaslainan myöntämisestä?
Osakaslainan myöntämisestä päättää yhtiön hallitus tai yhtiökokous. Päätös ja sen perusteet on aina dokumentoitava huolellisesti. Osakkaita on kohdeltava yhdenvertaisesti – yksittäiselle osakkaalle ei voida myöntää “erityiskohtelua” muiden kustannuksella.
Mitä tapahtuu, jos osakaslaina on osakeyhtiölain vastainen?
Jos osakaslaina todetaan lainvastaiseksi varojenjaoksi:
- osakas on velvollinen palauttamaan saamansa määrän korkoineen (korkolain mukaan)
- yhtiön johto voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos lainvastainen menettely on johtunut huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä
- virheellinen käsittely voi vaikuttaa myös tilinpäätökseen ja verotukseen.
Voiko osakaslaina vaikuttaa kirjanpitäjän vastuuseen?
Kyllä. Jos osakaslaina käsitellään kirjanpidossa väärin tai sitä “peitellään”, voi seurauksia tulla myös kirjanpitäjälle. Kirjanpitäjän velvollisuutena on noudattaa kirjanpitolakia ja ohjeistuksia sekä tuoda esiin havaitut virheet ja riskit asiakkaalle.
Miksi osakaslainojen kanssa kannattaa olla erityisen tarkka?
Osakaslaina yhdistää useita riskialueita: yhtiöoikeus, verotus, kirjanpito ja johdon vastuu. Pienikin virhe voi johtaa:
- lainvastaiseksi katsottuun varojenjakoon
- lisäveroihin ja sanktioihin
- henkilökohtaiseen korvaus- ja vastuukysymykseen osakkaalle, johdolle ja mahdollisesti kirjanpitäjälle.
Siksi osakaslainat kannattaa suunnitella ja dokumentoida huolellisesti – mieluiten asiantuntijan kanssa.
30.11.2025
Moni yrittäjä pohtii jossain vaiheessa samaa kysymystä:
”Saako hammaslääkärikulut, kuten hammaskiven poiston, vähentää yrityksen kuluina työterveyshuollossa?”
Lyhyt vastaus – ja monelle yllätys – kuuluu: kyllä voi, kunhan hammashoito on lisätty työterveyshuollon vapaaehtoisiin etuihin.
Tässä blogissa avaan selkeästi, miten tämä käytännössä toimii ja milloin hammashoito kuuluu työterveyden piiriin.
🦷 Työterveyshuolto ja hammashoito – kaksi eri asiaa, mutta eivät toisiaan poissulkevia
Yrittäjälle lakisääteinen työterveyshuolto kattaa:
- työstä aiheutuvien terveysriskien arvioinnin
- työkyvyn ylläpitämisen
- terveystarkastukset
- muut lain vaatimat ennaltaehkäisevät palvelut
Sen sijaan hammashoito ei automaattisesti kuulu työterveyteen.
Tämä saa monen ajattelemaan, ettei hammaslääkärikuluja voisi koskaan vähentää kuluna yrityksessä.
Mutta tässä kohtaa monella menee ovi vahingossa kiinni – vaikka sen voisi avata.
🧩 Kun hammashoito lisätään työterveyden vapaaehtoisiin palveluihin
Työnantaja – ja tässä kohtaa myös yrityksen omistaja-yrittäjä – voi valita, että työterveyssopimukseen sisällytetään myös suun terveyden palveluja.
Tämä toimii näin:
- Työnantaja ja työterveyden tuottaja sopivat hammashoitoa koskevasta palvelutasosta.
- Valitaan vuotuinen korvausraja, esimerkiksi 100–300 € per henkilö.
- Yritys maksaa hammashoidon kulut tähän rajaan asti.
- Kustannus on yritykselle verovähennyskelpoinen.
- Työntekijä (tai yrittäjä itse) saa palvelun verottomana etuna.
Aika hyvä paketti, eikö?
✔️ Mitä hoitoja tämä käytännössä kattaa?
Tämä riippuu työterveyshuollon palveluntarjoajasta, mutta tyypillisesti mukaan voidaan sisällyttää:
- hammaskiven poisto
- hammaslääkärin tarkastus
- paikkaushoito
- röntgenkuvat
- ennaltaehkäisevä suuhygienia
- fluorihoidot ja muut perustoimenpiteet
Kyse on siis arjen hammashoidosta, joka on monille iso ja tärkeä osa hyvinvointia.
💼 Entä yrittäjä ilman henkilöstöä? Onko tämä silti mahdollista?
Kyllä on.
Yksinyrittäjä voi yhtä lailla:
- solmia työterveyshuollon
- lisätä siihen hammashoidon vapaaehtoisena etuna
- määrittää korvausrajan
- ja saada kulut verovähennyskelpoisiksi
Tämä on erityisen järkevää yrittäjille, jotka haluavat rakentaa kokonaisvaltaista työhyvinvointia – ilman että kaikki terveyskulut jäävät henkilökohtaisesti maksettaviksi.
📌 Yhteenveto – näin hammashoito saadaan kuluksi
Hammashoito ei kuulu lakisääteiseen työterveyteen, mutta
👉 sen voi sisällyttää vapaaehtoisiin palveluihin
👉 yritys voi rajoittaa kulut korvauskatolla
👉 kulut ovat yritykselle vähennyskelpoisia
👉 etu on yrittäjälle ja työntekijälle veroton
Tämä on erinomainen tapa tukea omaa ja henkilöstön hyvinvointia järkevästi ja verotehokkaasti.
Olga Svarvali
olga@pk-economics.fi
Kuva Tekoälyn luoma
Kyllä voi – mutta vain, jos hammashoito on otettu mukaan työterveyshuollon vapaaehtoisiin etuihin.
Perinteisesti työterveyshuolto ja hammashoito ovat eri palveluita, ja lakisääteinen työterveyshuolto ei kata hammaslääkärikuluja.
Mutta työnantaja (myös yksinyrittäjä) voi halutessaan sisällyttää hammashoidon työterveyden vapaaehtoisiin palveluihin, jolloin kustannukset ovat:
- yritykselle verovähennyskelpoisia
- yrittäjälle / työntekijälle verottomia etuja
Miten tämä käytännössä toimii?
- Työnantaja ja työterveyshuolto sopivat, että työterveyteen sisältyy myös suun terveyden palveluja.
- Määritellään vuotuinen korvausraja (esim. 100–300 €/vuosi/henkilö).
- Yritys maksaa hammashoidon kulut joko kokonaan tai osittain tähän rajaan saakka.
- Kulut ovat yritykselle hyväksyttävä kulu ja työntekijälle (myös yrittäjälle itselleen) veroton henkilöetu.
Mitä hoitoja tämä voi sisältää?
Yleensä mukaan voidaan ottaa esimerkiksi:
- hammaskiven poisto
- suun tarkastus
- paikkaushoidot
- röntgenkuvat
- suun terveyden ennaltaehkäisevät hoidot
(Palvelut riippuvat työterveyshuollon tarjoajasta ja sopimuksesta.)
Entä jos yrittäjällä ei ole vielä vapaaehtoista hammashoitoa työterveyshuollossa?
Silloin hammashuolto ei automaattisesti kuulu työterveyshuoltoon, eikä sitä voi vähentää yrityksen kuluna.
Mutta yrittäjä voi milloin tahansa:
👉 lisätä hammashoidon työterveyssopimukseensa,
👉 määrittää haluamansa vuosikulurajan,
👉 ja ottaa edun käyttöön verottomasti.
Yhteenveto
- Hammashoito ei kuulu lakisääteiseen työterveyteen, mutta
- Sen voi sisällyttää vapaaehtoiseen työterveyshuoltoon,
- Kustannukset ovat yritykselle verovähennyskelpoisia,
- Ja yrittäjälle / työntekijälle veroton etu.
16.11.2025
Pikkujoulukausi on yritysten vuoden vilkkaimpia hetkiä: ravintolat täyttyvät, ohjelmaa varataan, ja henkilöstö pääsee ansaitusti hengähtämään.
Mutta samalla taustalla pyörivät myös verosäännöt, jotka jokaisen järjestäjän on hyvä muistaa. Tässä selkeä kooste siitä, mikä on vähennyskelpoista ja miten kulut kannattaa kirjata.
Onko alkoholi vähennyskelpoista?
Kyllä on.
Alkoholi kuuluu vähennyskelpoisiin kuluihin silloin, kun pikkujoulut järjestetään henkilöstön virkistystarkoituksessa.
Toisin sanoen: viinit, glögit ja kuohuviinit saa laittaa kuluksi siinä missä ruokailunkin – kunhan kyse on henkilöstön omasta tilaisuudesta.
Mitä ovat “tavanomaiset ja kohtuulliset” pikkujoulukulut?
Lainsäädäntö ei määrittele tarkkaa euromääräistä ylärajaa. “Tavanomaisuus ja kohtuullisuus” arvioidaan kokonaisuutena.
Tyypillisesti vähennyskelpoisia ovat:
- ruoka ja juoma
- juhlatilan vuokra
- ohjelma, esiintyjät ja illan aktiviteetit
- yhteiskuljetukset
Käytännössä: perinteinen pikkujoulupaketti ravintolassa tai vuokratulla tilalla on täysin ok.
Entä jos mukana on yhteistyökumppaneita tai asiakkaita?
Silloin ollaan jo osittain edustuksen puolella.
- Edustuskuluista voi vähentää 50 % tuloverotuksessa.
- ALV:a ei saa vähentää edustuskuluista lainkaan.
- Osallistujalista on tärkeä:
- henkilöstö → virkistys (täysi vähennysoikeus)
- yrityksen ulkopuoliset → edustus (50 % tuloverossa)
Kirjanpidossa kulut kannattaa siis jakaa selkeästi kahteen koriin.
Voivatko puolisot osallistua verovapaasti?
Kyllä voivat – jos kustannukset ovat kohtuulliset.
Tällöin puolisot luetaan osaksi henkilöstölle tarjottavaa verovapaata etua.
Saako puolisoiden kuluihin liittyvän ALV:n vähentää?
Ei saa.
Vaikka puolisoiden kulut voidaan hyväksyä verovapaaksi eduksi, ALV-vähennysoikeutta niihin ei synny.
💡 Muista dokumentointi
Verohallinto katsoo pikkujoulukirjauksia yllättävän tarkasti. Hyvä dokumentointi suojaa yritystä myöhemmin.
Kirjaa vähintään:
- missä tilaisuus pidettiin
- ketkä osallistuivat (myös puolisoiden ja ulkopuolisten osalta)
Tarkat muistiinpanot tekevät kaiken sujuvaksi, ja mahdollisessa verotarkastuksessa asiat on helppo osoittaa selkeästi.
Yhteenveto
Pikkujoulut ovat loistava tapa kiittää henkilöstöä kuluneesta vuodesta – eikä verotuksen tarvitse olla juhlan pilaaja.
Kun kulut ja osallistujat erotellaan oikein ja dokumentointi on kunnossa, kaikki menee sujuvasti ja verotuksen näkökulmasta turvallisesti.
Olga Svarvali
olga@pk-economics.fi
Kuva © Olga Svarvali
”Onko alkoholi vähennyskelpoista?”
✅ Kyllä. Myös alkoholitarjoilut kuuluvat vähennyskelpoisiin kuluihin osana henkilöstön virkistystilaisuutta.
”Mitä tarkoitetaan tavanomaisilla ja kohtuullisilla pikkujoulukuluilla?”
Tarkkaa euromääräistä kattoa ei ole säädetty. Tavanomaisia ja kohtuullisia kuluja ovat esimerkiksi:
- ruoka ja juoma
- juhlatilan vuokra
- ohjelma ja esiintyjät
- yhteiskuljetukset
”Miten toimitaan, jos mukana on yhteistyökumppaneita tai asiakkaita?”
Tällöin osa tilaisuudesta katsotaan edustustilaisuudeksi.
- Edustuskuluista voi tehdä tuloverotuksessa 50 %:n vähennyksen, mutta ALV:a ei saa vähentää.
- Osallistujat kannattaa kirjata ylös ja eritellä kulut:
- Henkilöstö → virkistyskulut (täysi vähennysoikeus)
- Yrityksen ulkopuoliset → edustuskulut (50 % vähennys tuloverotuksessa)
”Miten puolisoiden osallistumisen kanssa?”
Jos puolisot ovat mukana ja heidän osuutensa kustannuksista on kohtuullinen, heidän kulunsa voidaan käsitellä verovapaana henkilöstöetuna.
”Saako puolisoiden osuuteen liittyviä ALV-vähennyksiä?”
Ei. Arvonlisäveron vähennysoikeus ei ulotu puolisoiden kuluihin.
💡 Muista:
Dokumentoi aina selkeästi:
- missä pikkujoulut pidettiin
- ketkä osallistuivat
Hyvä kirjaaminen suojaa myöhemmin mahdollisissa verotarkastuksissa.
🔸 Toimiala – ei tarvitse olla virallinen, vaan mitä oikeasti teet ja mistä tulot tulevat
🔸 Arvio liikevaihdosta (myynnistä) kuukaudessa
🔸 Arvio tositteiden määrästä kuukaudessa (myynti- ja ostolaskut, kuitit jne.)
🔸 Onko palkanlaskentaa – jos on, kuinka usein ja monelle henkilölle
💡 Lisävinkki räätälöityyn tarjouspyyntöön, muista:
✨ Y-tunnus
✨ ALV-verokauden pituus (kuukausi, neljännesvuosi vai vuosi)
✨ Käytössä oleva taloushallinto-ohjelma – ja haluatko jatkaa sillä
(Jos ohjelmistoa ei vielä ole, ei hätää – autamme valitsemaan juuri sinulle sopivimman vaihtoehdon.)
Kysy itseltään ainakin seuraavaa mikäli kassaa häämöttää pohjaa:
👉🏻myytkö liian halvalla? -> vertailee hintoja kilpailijoihin. Mikäli hinta-tasosi on selvästi matalampi, niin jotain laskelmissa meni pieleen.
👉🏻onko maksuehtosi liian pitkät? -> rahan pitäisi liikkua ketterästi. Jos ostolaskujen maksuehdot ovat lyhyemmät kuin sinun myyntilaskujen maksuehdot, niin olet hyvin nopeasti pulassa.
👉🏻uskallatko ennakkolaskuttaa tarvittaessa? -> joskus on pakko tehdä rohkeahko ja virrasta poikkeava päätös.
Huom! Ei koske uusia yrityksiä.
Meille on toimitettava seuraavat kirjanpito-aineistot edellisiltä kuukausilta:
- Tiliotteet
- Myyntilaskut
- Ostolaskut
- Verotiliotteet
- Mahdolliset käteiskuitit ja kassakladi / kassakirja
- Mahdolliset verottajalta tulleet kirjeet/selvityspyynnöt/maksuohjeet
- Mahdolliset palkkalaskelmat
- Edellisen tilivuoden tilinpäätös tase-erittelyineen ja kopio annetusta vero-ilmoituksesta
- Mikäli rästissä on osa tilivuotta tai meille siirrytään kesken tilivuoden, niin viimeisin tase-erittely/tuloslaskelma ja päivä-/pääkirjat samalta kaudelta
Kyllä. Ilmoitus on lain mukaan tehtävä ennen toiminnan aloittamista, mutta toiminta voidaan aloittaa jo rekisteröinnin ollessa vasta vireillä (esim. yhtiön perustamistoimet, liiketilan vuokraaminen tms.). On kuitenkin syytä huomata, että osakeyhtiö ennen rekisteröintiä ei voi tehdä oikeustoimia, kuten sopimuksia.
