Kirjanpitoautomaatti
Blogi kirjanpidosta, yrittäjyydestä ja verotuksesta
Kirjanpitoautomaatti on pienyrittäjille suunnattu blogi, jossa käsitellään selkokielellä kirjanpidollisia kysymyksiä. Ei virastosuomea tai monimutkaisia excel-taulukoita.
Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!
Ksenia Rensujeff, KTM
ksenia@pk-economics.fi
8.9.2016
- Voiko yrittäjä laittaa hammashoidon kulut työterveyshuollon piikkiin? – Kyllä voi, jos palvelut on sovittu osaksi työterveyttä
- Pikkujoulusesonki– muista nämä verosäännöt
- Mitä pienyrittäjä voi tehdä, kun liikevaihto romahtaa?
- Taksi ja kirjanpito
- Tulorekisteri tulee – Mitä pienyrittäjän tulee tietää? Osa 2/2
- Tulorekisteri tulee – mitä pienyrittäjän tulee tietää? Osa 1/2
- Pienyritys + kirjanpidon sähköistäminen?
- Maahantuonnin arvonlisäverotuksen muutokset 2018
- Ennakkoverotuksen muutokset 2017
- Uusi perhevapaakorvaus yrityksille – mitä ja miksi
- Maksuperusteinen ALV ?
- Lomaraha – mitä, miksi, milloin
- Auto osakeyhtiössä
- Näin tulkitset kirjanpidon raportteja
- Mikä muuttuu vuonna 2017 (verotusmenettelyn uudistukset)?
Voiko yrittäjä laittaa hammashoidon kulut työterveyshuollon piikkiin? – Kyllä voi, jos palvelut on sovittu osaksi työterveyttä
30.11.2025

Moni yrittäjä pohtii jossain vaiheessa samaa kysymystä:
”Saako hammaslääkärikulut, kuten hammaskiven poiston, vähentää yrityksen kuluina työterveyshuollossa?”
Lyhyt vastaus – ja monelle yllätys – kuuluu: kyllä voi, kunhan hammashoito on lisätty työterveyshuollon vapaaehtoisiin etuihin.
Tässä blogissa avaan selkeästi, miten tämä käytännössä toimii ja milloin hammashoito kuuluu työterveyden piiriin.
🦷 Työterveyshuolto ja hammashoito – kaksi eri asiaa, mutta eivät toisiaan poissulkevia
Yrittäjälle lakisääteinen työterveyshuolto kattaa:
- työstä aiheutuvien terveysriskien arvioinnin
- työkyvyn ylläpitämisen
- terveystarkastukset
- muut lain vaatimat ennaltaehkäisevät palvelut
Sen sijaan hammashoito ei automaattisesti kuulu työterveyteen.
Tämä saa monen ajattelemaan, ettei hammaslääkärikuluja voisi koskaan vähentää kuluna yrityksessä.
Mutta tässä kohtaa monella menee ovi vahingossa kiinni – vaikka sen voisi avata.
🧩 Kun hammashoito lisätään työterveyden vapaaehtoisiin palveluihin
Työnantaja – ja tässä kohtaa myös yrityksen omistaja-yrittäjä – voi valita, että työterveyssopimukseen sisällytetään myös suun terveyden palveluja.
Tämä toimii näin:
- Työnantaja ja työterveyden tuottaja sopivat hammashoitoa koskevasta palvelutasosta.
- Valitaan vuotuinen korvausraja, esimerkiksi 100–300 € per henkilö.
- Yritys maksaa hammashoidon kulut tähän rajaan asti.
- Kustannus on yritykselle verovähennyskelpoinen.
- Työntekijä (tai yrittäjä itse) saa palvelun verottomana etuna.
Aika hyvä paketti, eikö?
✔️ Mitä hoitoja tämä käytännössä kattaa?
Tämä riippuu työterveyshuollon palveluntarjoajasta, mutta tyypillisesti mukaan voidaan sisällyttää:
- hammaskiven poisto
- hammaslääkärin tarkastus
- paikkaushoito
- röntgenkuvat
- ennaltaehkäisevä suuhygienia
- fluorihoidot ja muut perustoimenpiteet
Kyse on siis arjen hammashoidosta, joka on monille iso ja tärkeä osa hyvinvointia.
💼 Entä yrittäjä ilman henkilöstöä? Onko tämä silti mahdollista?
Kyllä on.
Yksinyrittäjä voi yhtä lailla:
- solmia työterveyshuollon
- lisätä siihen hammashoidon vapaaehtoisena etuna
- määrittää korvausrajan
- ja saada kulut verovähennyskelpoisiksi
Tämä on erityisen järkevää yrittäjille, jotka haluavat rakentaa kokonaisvaltaista työhyvinvointia – ilman että kaikki terveyskulut jäävät henkilökohtaisesti maksettaviksi.
📌 Yhteenveto – näin hammashoito saadaan kuluksi
Hammashoito ei kuulu lakisääteiseen työterveyteen, mutta
👉 sen voi sisällyttää vapaaehtoisiin palveluihin
👉 yritys voi rajoittaa kulut korvauskatolla
👉 kulut ovat yritykselle vähennyskelpoisia
👉 etu on yrittäjälle ja työntekijälle veroton
Tämä on erinomainen tapa tukea omaa ja henkilöstön hyvinvointia järkevästi ja verotehokkaasti.
Olga Svarvali
olga@pk-economics.fi
Kuva Tekoälyn luoma
Pikkujoulusesonki– muista nämä verosäännöt
16.11.2025

Pikkujoulukausi on yritysten vuoden vilkkaimpia hetkiä: ravintolat täyttyvät, ohjelmaa varataan, ja henkilöstö pääsee ansaitusti hengähtämään.
Mutta samalla taustalla pyörivät myös verosäännöt, jotka jokaisen järjestäjän on hyvä muistaa. Tässä selkeä kooste siitä, mikä on vähennyskelpoista ja miten kulut kannattaa kirjata.
Onko alkoholi vähennyskelpoista?
Kyllä on.
Alkoholi kuuluu vähennyskelpoisiin kuluihin silloin, kun pikkujoulut järjestetään henkilöstön virkistystarkoituksessa.
Toisin sanoen: viinit, glögit ja kuohuviinit saa laittaa kuluksi siinä missä ruokailunkin – kunhan kyse on henkilöstön omasta tilaisuudesta.
Mitä ovat “tavanomaiset ja kohtuulliset” pikkujoulukulut?
Lainsäädäntö ei määrittele tarkkaa euromääräistä ylärajaa. “Tavanomaisuus ja kohtuullisuus” arvioidaan kokonaisuutena.
Tyypillisesti vähennyskelpoisia ovat:
- ruoka ja juoma
- juhlatilan vuokra
- ohjelma, esiintyjät ja illan aktiviteetit
- yhteiskuljetukset
Käytännössä: perinteinen pikkujoulupaketti ravintolassa tai vuokratulla tilalla on täysin ok.
Entä jos mukana on yhteistyökumppaneita tai asiakkaita?
Silloin ollaan jo osittain edustuksen puolella.
- Edustuskuluista voi vähentää 50 % tuloverotuksessa.
- ALV:a ei saa vähentää edustuskuluista lainkaan.
- Osallistujalista on tärkeä:
- henkilöstö → virkistys (täysi vähennysoikeus)
- yrityksen ulkopuoliset → edustus (50 % tuloverossa)
Kirjanpidossa kulut kannattaa siis jakaa selkeästi kahteen koriin.
Voivatko puolisot osallistua verovapaasti?
Kyllä voivat – jos kustannukset ovat kohtuulliset.
Tällöin puolisot luetaan osaksi henkilöstölle tarjottavaa verovapaata etua.
Saako puolisoiden kuluihin liittyvän ALV:n vähentää?
Ei saa.
Vaikka puolisoiden kulut voidaan hyväksyä verovapaaksi eduksi, ALV-vähennysoikeutta niihin ei synny.
💡 Muista dokumentointi
Verohallinto katsoo pikkujoulukirjauksia yllättävän tarkasti. Hyvä dokumentointi suojaa yritystä myöhemmin.
Kirjaa vähintään:
- missä tilaisuus pidettiin
- ketkä osallistuivat (myös puolisoiden ja ulkopuolisten osalta)
Tarkat muistiinpanot tekevät kaiken sujuvaksi, ja mahdollisessa verotarkastuksessa asiat on helppo osoittaa selkeästi.
Yhteenveto
Pikkujoulut ovat loistava tapa kiittää henkilöstöä kuluneesta vuodesta – eikä verotuksen tarvitse olla juhlan pilaaja.
Kun kulut ja osallistujat erotellaan oikein ja dokumentointi on kunnossa, kaikki menee sujuvasti ja verotuksen näkökulmasta turvallisesti.
Olga Svarvali
olga@pk-economics.fi
Kuva © Olga Svarvali
Mitä pienyrittäjä voi tehdä, kun liikevaihto romahtaa?
15.3.2020

Monet pienyrittäjät ovat huolissaan omasta taloudellisesta tilanteesta – miten selvitä laskuista, kun koronavirus on karkottanut asiakkaat? Asia koskee jo isoa joukkoa eri alojen yrittäjiä; kampaajia, hierojia, takseja, taiteilijoita, ravintoloita ym. – puhumattakaan kansainvälistä kauppaa harjoittavista yrittäjistä.
Taksi ja kirjanpito
05.01.2020

Taksiala vapautui kilpailulle 1.7.2018, mikä onkin tuonut alalle runsaasti uusia yrittäjiä. Kun yritys on perustettu ja luvat hankittu, vastaan tulevat kirjanpidon kiemurat. Mitä erityispiirteitä taksialalla on kirjanpidon näkökulmasta ja mitä taksiyrittäjän olisi hyvä tietää?
(lisää…)Tulorekisteri tulee – Mitä pienyrittäjän tulee tietää? Osa 2/2
4.10.2018

Tämän kirjoituksen edellisessä osassa käsiteltiin tulorekisteriä yleisellä tasolla. Syvennyn tässä osiossa aikatauluihin sekä siihen, millaisia muutoksia pienyrittäjän tulee tehdä palkanlaskennan rutiineihin.
Tulorekisteri tulee – mitä pienyrittäjän tulee tietää? Osa 1/2
4.10.2018

Tulorekisterin lyhyt oppimäärä.
Tulorekisteri otetaan käyttöön 1.1.2019. Mitä tulorekisteri tarkoittaa pienyrittäjän näkökulmasta? Asia on sen verran laaja, että päätin jakaa tämän kirjoituksen kahteen osaan. Mikäli yritykselläsi on tapana maksaa palkkaennakoita tai palkanmaksu muutoin poikkeaa tavanomaisesta, niin suosittelen ehdottomasti tutustumaan myös kirjoituksen toiseen osaan.
Pienyritys + kirjanpidon sähköistäminen?
31.8.2018

Sähköisyys tilitoimiston asiakkaana voi tarkoittaa monta eri asiaa ja se voidaan toteuttaa monella eri tavalla.
Ideaalitilanteessa sähköisyys poistaa päällekkäiset työt ja säästää yrittäjän sekä tilitoimiston aikaa. Lisäksi yrittäjä näkee talouslukunsa reaaliaikaisesti ja pääsee käsiksi tietoihin kellon ympäri. Tässä tavassa yrittäjä ja tilitoimisto hyödyntävät samoja ohjelmistoja rinnakkaistunnuksilla.
Ideaalitilanne toteutuu kuitenkin harvoin, eikä reaaliaikaisuus ole tarpeellista kaikille yrityksille. Tämä seikka tuntuu usein unohtuvan niin ohjelmistonkehittäjiltä, kuin viranomaisiltakin.
Maahantuonnin arvonlisäverotuksen muutokset 2018
11.12.2017
Tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullilta Verohallinnolle 1.1.2018 alkaen. Siirtyminen aiheuttaa muutoksia ilmoitusmenettelyyn ja aihe on tärkeä kaikille maahantuontia EU:n ulkopuolelta harjoittaville yrityksille.
Ennakkoverotuksen muutokset 2017
14.8.2017

Eduskunta hyväksyi pari viikkoa sitten pienen joukon uusia tuloverotukseen liittyviä lakeja – mistä on oikein kyse? Tällä kertaa veroja ei olla nostamassa, mutta valtion kirstu on sen verran tyhjä, että verojen keräämistä tehostetaan. Tarjolla ei ole porkkanoita, vaan ainoastaan raippaa.
Uusi perhevapaakorvaus yrityksille – mitä ja miksi
7.6.2017
Huhh, vihdoin kevätruuhkasta selvitty ja inspiraatiota riittää myös blogiin asti :)
Tilitoimistojen perinteisen kevätruuhkan aikana valtio on ollut anteliaalla päällä. Huhtikuusta 2017 alkaen yritykset ovat voineet hakea uutta perhevapaakorvausta Kelasta. Korvaus on kertaluonteinen 2.500 euron suuruinen könttäsumma, joka maksetaan perhevapaalle jäävän työntekijän työnantajalle. Pari tonnia on ihan kiva korvaus, mutta onko se riittävä? Käydään kuitenkin ensin läpi perhevapaakorvauksen perustiedot.
Maksuperusteinen ALV ?
31.1.2017
Maksuperusteinen arvonlisävero (ALV) astui voimaan vuoden alussa. Mitä tämä tarkoittaa ja keitä asia koskee?
Maksuperusteista ALVia voivat käyttää kaikki yritykset, joiden liikevaihto on alle 500 000 euroa tilikaudessa. Muutoksen ideana on parantaa pienten yritysten maksukykyä, sillä tässä menetelmässä yritys maksaa ALVin vasta silloin, kun rahat ovat todellisuudessa tilillä.
Lomaraha – mitä, miksi, milloin
12.1.2017

Lomaraha, lomaltapaluuraha, lomakorvaus, lomapalkka.. Mitä eroa termeillä on?
Korostan heti alkuun, että yrittäjän ei tarvitse maksaa itselleen lomapalkkaa, lomarahaa tai lomakorvausta. Yrittäjien keskuudessa yksinkertaisin ja suosituin tapa on maksaa itselleen normaali palkka, oli kyse lomasta tai työajasta. Mikään ei tietenkään estä yrittäjää maksamasta vähän ekstraa loman ajalle, mikäli yrityksen talous tämän sallii.
Tarkastellaan tässä kirjoituksessa tilannetta, jolloin yrityksellä on työntekijöitä. Mitä korvauksia työntekijälle pitää maksaa loman ajalta?
Auto osakeyhtiössä

9.12.2016
Kannattaako auto ostaa firman nimiin? Tarkastellaan tässä kirjoituksessa auton ostoa yrittäjä-osakkaan näkökulmasta. En lähde avaamaan asiaa pikkutarkkojen laskelmien kautta, vaan kirjoituksen ideana on kertoa eri vaihtoehtojen vaikutuksista.
Peruslähtökohta autoa hankkiessa on seuraava:
- Firman auto, jolla ajetaan vain työajoja (esim. pakettiauto kuljetuksia varten): Kaikki kulut vähennyskelpoisia. Vähennyksien edellytyksenä on ajopäiväkirja.
- Firman auto, jota käytetään myös yksityisajoissa (esim. henkilöauto, jolla käydään myyntineuvotteluissa ja viedään lapset harrastuksiin): Tässä tapauksessa auton käyttäjälle muodostuu autoetu. Autoedusta maksetaan veroja ja sivukuluja, kuten palkastakin. Autokulut voidaan vähentää yhtiön kuluna kokonaan tai osittain – riippuen autoedun laadusta (käyttöetu vs. vapaa autoetu).
- Oma auto (esim. oma henkilöauto, jolla ajat myyntitapaamisiin): Omalla autolla ajettavista työajoista voi saada verovapaata kilometrikorvausta (0,43€/km v.2016). Kilometrikorvaukset ovat vähennyskelpoinen kulu. Tässä tapauksessa kaikki autokulut maksetaan henkilökohtaisesti, ei firman tililtä.
Näin tulkitset kirjanpidon raportteja
22.11.2016
Kirjanpitäjä lähettää joka kuukausi nipun raportteja – mitä raportit tarkoittavat ja mitä hyötyä niistä on?
Tavanomaisesti kirjanpitäjä lähettää asiakkaalle seuraavat perusraportit;
- Päiväkirja
- Pääkirja
- Tuloslaskelma ja tase
Tarkastellaan yllä olevia lyhyesti.
Päiväkirja
Päiväkirjassa kaikki kirjanpidon tositteet (eli myyntilaskut, ostolaskut jne.) ovat järjestetty päivämäärän tai tositenumeron perusteella. Päiväkirjan lopusta löydät tietoa tosite- ja vientimääristä.
Mikä muuttuu vuonna 2017 (verotusmenettelyn uudistukset)?
10.11.2016
Ensi vuoden alussa astuu voimaa uusi laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä. Mitä tämä sanahirviö tarkoittaa ja keitä se koskee?
Muutokset koskettavat erityisesti yrittäjiä ja ne liittyvät mm. oma-aloitteisiin veroihin, eli esimerkiksi ALV-ilmoituksiin ja ALV-maksuihin.
Oleellisimmat muutokset tilitoimiston asiakkaan näkökulmasta;
1. Kausiveroilmoitukset, eli esimerkiksi ALV-ilmoitukset, on annettava vuodesta 2017 alkaen sähköisesti.
Vain erityisistä syistä voidaan antaa ilmoitus paperilla.
2. OmaVero korvaa Verotili-palvelun
- OmaVero korvaa 1.3.2017 alkaen Verotili palvelun. Ensi vuoden alusta alkaen voit katsella yrityksen verotietoja OmaVero-palvelussa.
- OmaVero tulee olemaan laajempi, mitä Verotili. Esimerkiksi jatkossa verottajan selvityspyyntöihin voidaan vastata sähköisesti OmaVero-palvelun kautta.
- Lisäksi osa muista verolajeista siirtyy OmaVero-palveluun; esimerkiksi lahjavero, tulovero, kiinteistövero ja varainsiirtovero
- Viitenumero muuttuu. Uusi viitenumero esimerkiksi ALV-maksuille löytyy 3.1.2017 OmaVero-palvelusta.
- Verotilin vanhat tiedot näkyvät OmaVero palvelussa 6kk, eli 30.6.2017 asti.






![[^Top^]](https://pk-economics.fi/wp-content/themes/newline2015/kuvei/arrow3_orange.gif)


