Kirjanpitoautomaatti
Blogi kirjanpidosta, yrittäjyydestä ja verotuksesta
Kirjanpitoautomaatti on pienyrittäjille suunnattu blogi, jossa käsitellään selkokielellä kirjanpidollisia kysymyksiä. Ei virastosuomea tai monimutkaisia excel-taulukoita.
Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!
Ksenia Rensujeff, KTM
ksenia@pk-economics.fi
8.9.2016
- Tipit – ovatko ne verotuksessa vähennyskelpoisia?
- Osakaslaina – pieni sana, suuri vastuu
- Joululahjat työntekijöille – milloin lahja on verovapaa?
- Työsuhdeauto vai oma auto? – Näin teet fiksun päätöksen
- Voiko yrittäjä laittaa hammashoidon kulut työterveyshuollon piikkiin? – Kyllä voi, jos palvelut on sovittu osaksi työterveyttä
- Pikkujoulusesonki– muista nämä verosäännöt
- Mitä pienyrittäjä voi tehdä, kun liikevaihto romahtaa?
- Taksi ja kirjanpito
- Tulorekisteri tulee – Mitä pienyrittäjän tulee tietää? Osa 2/2
- Tulorekisteri tulee – mitä pienyrittäjän tulee tietää? Osa 1/2
- Pienyritys + kirjanpidon sähköistäminen?
- Maahantuonnin arvonlisäverotuksen muutokset 2018
- Ennakkoverotuksen muutokset 2017
- Uusi perhevapaakorvaus yrityksille – mitä ja miksi
- Maksuperusteinen ALV ?
Tipit – ovatko ne verotuksessa vähennyskelpoisia?
20.12.2025

Lyhyt vastaus on: kyllä, mutta tietyin ehdoin. Ravintolalaskuun sisältyvät tipit voivat olla verotuksessa vähennyskelpoisia, jos ne liittyvät yrityksen liiketoimintaan ja ne on käsitelty kirjanpidossa oikein.
Milloin tippi voi olla vähennyskelpoinen?
Yrityksen verotuksessa menot ovat lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia, jos ne liittyvät tulonhankintaan tai sen säilyttämiseen. Tämä koskee myös ravintolakuluja ja niihin mahdollisesti sisältyviä tippejä.
Jos ravintolalasku on syntynyt selkeästi liiketoimintatilanteessa – esimerkiksi asiakastapaamisessa, liikeneuvottelussa tai muussa ulkopuolisen tahon kanssa käydyssä tapaamisessa – myös kohtuullinen tippi voidaan katsoa osaksi vähennyskelpoista kulua. Tällöin kyse on usein edustuskulusta.
Entä edustuskulujen rajoitukset?
On kuitenkin hyvä muistaa, että edustuskuluihin liittyy omat rajoituksensa. Kaikissa tilanteissa:
- arvonlisäveroa ei voi vähentää, ja
- koko kustannus ei välttämättä ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen,
erityisesti silloin, jos kyse on asiakkaan viihdyttämisestä eikä selkeästi liiketoimintaan liittyvästä neuvottelusta.
Dokumentointi ratkaisee
Tipin vähennyskelpoisuuden kannalta dokumentointi on avainasemassa. Tositteesta tulisi käydä ilmi:
- mitä on maksettu (myös tippi),
- missä tilaisuudessa kulu on syntynyt,
- keiden kanssa, ja
- mikä oli kulun liiketoiminnallinen tarkoitus.
Hyvin dokumentoitu kulu kestää huomattavasti paremmin myös mahdollisen verotarkastuksen.
Milloin tippi ei ole vähennyskelpoinen?
Jos tippi liittyy tilanteeseen, jolla ei ole liiketoiminnallista perustetta – esimerkiksi henkilöstön vapaa-ajan illallistamiseen tai muuhun yksityisluonteiseen menoon – sitä ei voi vähentää yrityksen verotuksessa.
Yhteenveto:
Tippi voi olla vähennyskelpoinen, kun se on kohtuullinen, liiketoimintaan liittyvä ja asianmukaisesti dokumentoitu. Epäselvissä tilanteissa kirjanpidon merkinnät ja kulun perustelut ratkaisevat.
Olga Svarvali
olga@pk-economics.fi
Kuva Tekoälyn luoma
Osakaslaina – pieni sana, suuri vastuu
14.12.2025

Osakaslaina on yksi niistä aiheista, joka herättää yrittäjissä toistuvasti kysymyksiä. Se kuulostaa yksinkertaiselta: yritys lainaa rahaa osakkaalle. Käytännössä kyse on kuitenkin yhdestä tarkimmin valvotuista varojenjakotavoista, ja siksi sen kanssa kannattaa edetä harkiten.
Tässä blogikirjoituksessa avaan, mitä osakaslaina tarkoittaa, milloin se on sallittu ja mitä riskejä siihen liittyy – niin osakkaan, johdon kuin kirjanpitäjänkin näkökulmasta.
Mitä osakaslaina käytännössä tarkoittaa?
Osakaslainalla viitataan tilanteeseen, jossa osakeyhtiö antaa lainaa omalle osakkaalleen tai hänen lähipiirilleen. Osakeyhtiölain mukaan tämä ei ole vapaata varojenjakoa, vaan siihen liittyy tiukat, yhtiön maksukykyä ja tasapuolista kohtelua turvaavat edellytykset.
Osakaslaina voi olla yrityksen kannalta järkevä ratkaisu esimerkiksi lyhytaikaisessa rahoitustarpeessa – mutta vain, jos lainalle löytyy selkeä liiketaloudellinen peruste.
Mitä edellytyksiä osakaslainan myöntämiselle on?
Osakaslainan on täytettävä useita ehtoja. Keskeisimpiä ovat:
1. Lainalla täytyy olla liiketaloudellinen peruste
Yrityksen pitää pystyä perustelemaan, miksi laina on yritykselle hyödyllinen – ei vain osakkaalle.
2. Laina ei saa vaarantaa maksukykyä
Jos yhtiön varat tai kassavirta ovat heikot, laina voi muodostua lainvastaiseksi varojenjaoksi.
3. Lainaehdot ovat markkinaehtoiset
Korko, maksuaika ja mahdolliset vakuudet tulee määritellä kuten ulkopuolisellekin lainansaajalle.
4. Päätöksistä on huolellinen dokumentointi
Hallitus tai yhtiökokous vastaa päätöksestä, ja perustelut tulee kirjata selkeästi.
Milloin osakaslaina muuttuu ongelmaksi?
Ongelmat syntyvät usein, kun lainaa ei makseta takaisin, sitä käytetään yksityisiin tarkoituksiin ilman dokumentaatiota tai laina vaarantaa yhtiön maksukyvyn. Tällöin osakaslaina katsotaan helposti laittomaksi varojenjaoksi.
Seuraukset voivat olla tuntuvat:
- laina täytyy palauttaa korkoineen
- virheellinen käsittely voi vaikuttaa verotukseen
- johto voi joutua vahingonkorvausvastuuseen
- kirjanpitäjälle voi syntyä vastuu, jos hän ei ole tuonut epäselvyyksiä esiin.
Kirjanpitäjän näkökulma – rooli ei ole pelkkä tekninen
Moni ajattelee, että kirjanpitäjä vain “kirjaa tapahtumat”. Osakaslainojen kohdalla rooli on selvästi laajempi.
Kirjanpitäjän on:
- varmistettava, että laina on kirjattu oikeaan paikkaan
- tarkistettava, ettei laina ole vastoin osakeyhtiölakia
- huomautettava asiakkaalle, jos jokin ei täsmää
- toimittava ohjeistusten ja hyvän kirjanpitotavan mukaan.
Pahimmillaan kirjanpitäjä voi joutua tutkinnan kohteeksi, jos osakaslaina on käsitelty väärin eikä virheistä ole huomautettu.
Yhteenveto: osakaslaina on työkalu – ei automaattinen oikeus
Osakaslaina voi olla toimiva väline, kun sen käyttö perustellaan, dokumentoidaan ja toteutetaan huolellisesti. Se ei kuitenkaan ole tapa “ottaa yrityksestä rahaa ulos helposti”. Yrityksen johto ja kirjanpitäjä kantavat asiassa merkittävän vastuun, ja osakkaallekin voi koitua taloudellisia seurauksia, jos sääntöjä ei noudateta.
Kun osakaslaina tehdään oikein, se voi tukea yrityksen toimintaa. Kun se tehdään väärin, siitä tulee nopeasti kallis ja juridisesti raskas virhe.
Olga Svarvali
olga@pk-economics.fi
Kuva Tekoälyn luoma
Joululahjat työntekijöille – milloin lahja on verovapaa?
10.12.2025

Joulun lähestyessä monissa työpaikoissa aletaan pohtia, miten henkilöstöä olisi mukava muistaa vuoden päätteeksi. Herkkukorit, viinipullot ja kulttuurielämykset kuuluvat monen yrityksen perinteisiin. Samaan aikaan herää kuitenkin yksi toistuva kysymys: meneekö lahjasta veroa?
Vaikka työnantajan antama joululahja koetaan yleensä pelkkänä iloisena yllätyksenä, verottajalla on omat sääntönsä siitä, milloin lahja on verovapaa ja missä tilanteissa se muuttuu palkaksi.
Tässä blogissa avaamme selkeästi, miten työntekijöitä voidaan muistaa verottomasti – ja missä kohtaa lahja lipsahtaa verolliseksi.
Mikä tekee joululahjasta verovapaan?
Pääsääntö on yksinkertainen: työnantaja voi antaa työntekijälleen enintään 100 euron arvoisen lahjan verovapaasti, kunhan tietyt ehdot täyttyvät.
Jotta lahja olisi veroton:
- Kaikki työntekijät saavat samanlaisen lahjan.
- Lahja on esine tai palvelu, ei rahaan rinnastettava etu.
- Arvo on enintään 100 euroa.
Tyypillisiä verovapaita lahjoja ovat esimerkiksi herkkukorit, juomapullot, konserttiliput tai muu konkreettinen tavara.
Jos työntekijälle on jo aiemmin vuoden aikana annettu jokin muu verovapaa vähäinen lahja (esimerkiksi 30 euron muistaminen), pienentää tämä joululahjan verotonta enimmäismäärää. Merkkipäivälahjoja ei kuitenkaan lasketa mukaan.
Lahjakortti – verovapaa vai palkkaa?
Lahjakortti aiheuttaa eniten kysymyksiä. Moni työntekijä vaihtaisi mielellään herkkukorin lahjakorttiin, jolla voisi ostaa jotakin mieluista. Tässä piilee kuitenkin verotuksellinen ansa.
Yksilöimätön lahjakortti = palkkaa
Jos lahjakortilla voi ostaa mitä tahansa – esimerkiksi kirjakaupan koko valikoimasta – sitä pidetään rahana.
➡️ Lahjakortti on silloin palkkaa, josta maksetaan veroa kuten normaalista tulosta.
Yksilöity lahjakortti = verovapaa
Lahjakortti on verovapaa vain, jos se on rajattu tiettyyn tuotteeseen tai palveluun.
Esimerkiksi:
- lahjakortti yhden kirjan hankkimiseen
- lahjakortti tiettyyn teatteriesitykseen
- lahjakortti tiettyyn tavaraan rajatusta valikoimasta
Tällöin lahjakortti rinnastuu esineeseen eikä rahaan, ja on siten verovapaa, kunhan 100 euron raja ja muut ehdot täyttyvät.
Keskeinen sääntö: lahjakortilla ei saa voida ostaa vapaavalintaisia tuotteita, eikä sitä voi muuttaa rahaksi.
Esimerkki: Kirjakaupan lahjakortti
Työnantaja päättää antaa työntekijöilleen lahjakortin, jolla voi ostaa yhden kirjan tietyssä kirjakaupassa.
- Lahjakortti on rajattu tiettyyn käyttötarkoitukseen.
- Työntekijä saa valita kirjan valikoimasta.
🔹 Lahja on verovapaa.
Jos sen sijaan lahjakortilla voisi ostaa mitä tahansa kirjakaupasta, tilanne muuttuu:
🔸 Lahja olisi verollinen etu.
Entä jouluraha tai bonus?
Jouluraha, joulubonukset ja kaikki muut rahaan verrattavat edut ovat aina palkkaa, josta maksetaan veroa.
Tähän kategoriaan kuuluvat myös lahjakortit, jotka eivät ole yksilöityjä.
Yhteenveto työnantajille
Jos haluat muistaa henkilöstöä verovapaasti:
- Pidä lahjan arvo enintään 100 eurossa.
- Anna lahja kaikille työntekijöille tasapuolisesti.
- Suosi esineitä tai tarkasti rajattuja lahjakortteja.
- Vältä lahjakortteja, joilla voi ostaa mitä vaan – ne ovat käytännössä palkkaa.
Oikein toteutettuna jouluinen muistaminen on helppo ja verotehokas tapa ilahduttaa henkilöstöä.
Ja mikä parasta – se voi olla lahja, joka lämmittää mieltä ilman veroseuraamuksia.
Olga Svarvali
olga@pk-economics.fi
Kuva © Olga Svarvali
Työsuhdeauto vai oma auto? – Näin teet fiksun päätöksen
7.12.2025

Moni työntekijä ja yrittäjä pohtii samaa kysymystä:
kannattaako ottaa työsuhdeauto vai ajaa omalla autolla?
Päätös ei ole pelkkä vertailu auton hinnasta ja palkan määrästä.
Taustalla vaikuttaa kokonaisuus, johon liittyvät verotus, ajokilometrit, työnantajan ehdot sekä oma elämäntilanne.
Tässä blogissa avaan, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon ennen päätöstä – ja milloin kumpikin vaihtoehto on yleensä järkevin.
🔍 Milloin työsuhdeauto kannattaa?
Työsuhdeauto on hyvä valinta silloin, kun:
- ☑️ ajat paljon yksityisajoja,
- ☑️ haluat ennakoitavat kulut,
- ☑️ et halua sitoa pääomaa oman auton ostamiseen,
- ☑️ arvostat helppoutta: huollot, renkaat ja muut kulut hoitaa työnantaja tai leasing-yhtiö.
Työsuhdeauton verotettava etu koostuu kahdesta osasta:
- Perusarvo – käytännössä auton ”pääomakulut”
- Käyttökustannukset – huollot, renkaat, ja vapaassa autoedussa myös polttoaine/sähkö
Nämä määrittelevät sen, kuinka paljon autoetu lisää verotettavaa tuloasi.
🧮 Milloin työsuhdeauto ei kannata?
Jos ajoprofiilisi on tämä:
- paljon työajoja,
- vähän yksityisajoja,
…työsuhdeauto voi olla yllättävän kallis valinta.
Miksi?
Koska veroja maksetaan autoedun arvosta – ei siitä, kuinka paljon käytät autoa vapaa-ajalla.
Jos yksityisiä kilometrejä kertyy vain vähän, hyöty jää pieneksi, mutta verot juoksevat silti.
💼 Miten työsuhdeauto vaikuttaa palkkaan?
Työnantajilla on yleensä kaksi tapaa järjestää asia:
1️⃣ Autoedun arvo sisältyy kokonaispalkkaan
→ Rahapalkka pienenee autoedun verran.
2️⃣ Autoetu tulee rahapalkan päälle
→ Kokonaistulo kasvaa, jolloin myös verotus kiristyy.
Siksi tärkein kysymys on:
Kuinka paljon rahapalkasta oikeasti leikataan?
Jos vähennys on suurempi kuin autoedun todellinen hyöty sinulle, työsuhdeauto ei ole taloudellisesti järkevä valinta.
⚡ Sähkö- ja hybridiautoissa lisäetuja
Sähköautoissa ja ladattavissa hybrideissä on verotuksessa omia alennuksia, jotka voivat laskea autoedun arvoa merkittävästi.
Tämä tekee sähköisestä työsuhdeautosta monelle yllättävän kilpailukykyisen vaihtoehdon, varsinkin jos:
- latausmahdollisuus on hyvä
- asut alueella, jossa polttoaineen hinnat ovat korkeat
- haluat minimoida ylläpitokulut
📌 Tiivistettynä – kumpi kannattaa?
Työsuhdeauto sopii sinulle, jos:
✔ haluat helpon ja ennakoitavan autoilun
✔ ajat paljon yksityisajoja
✔ työnantajan ehdot ovat hyvät ja palkkaleikkaus kohtuullinen
Oma auto voi olla parempi, jos:
❗ työajoja on paljon
❗ yksityisajoja vähän
❗ autoetu pienentää rahapalkkaa suhteettoman paljon
🎯 Lopuksi: tee päätös laskelmilla, ei mutulla
Työsuhdeauto voi olla erinomainen etu – mutta vain, jos se sopii juuri sinun arkeesi ja verotukselliseen tilanteeseesi.
Paras tapa on tehdä nopea laskelma vuosittaisista kilometreistä, omasta veroprosentista ja autoedun arvosta.
Silloin vaihtoehtoja ei tarvitse arvailla, vaan voit tehdä päätöksen tiedolla.
Jos haluat, voin myös auttaa tekemään yksinkertaisen vertailulaskelman kahden vaihtoehdon välille!
Olga Svarvali
olga@pk-economics.fi
Kuva Tekoälyn luoma
Voiko yrittäjä laittaa hammashoidon kulut työterveyshuollon piikkiin? – Kyllä voi, jos palvelut on sovittu osaksi työterveyttä
30.11.2025

Moni yrittäjä pohtii jossain vaiheessa samaa kysymystä:
”Saako hammaslääkärikulut, kuten hammaskiven poiston, vähentää yrityksen kuluina työterveyshuollossa?”
Lyhyt vastaus – ja monelle yllätys – kuuluu: kyllä voi, kunhan hammashoito on lisätty työterveyshuollon vapaaehtoisiin etuihin.
Tässä blogissa avaan selkeästi, miten tämä käytännössä toimii ja milloin hammashoito kuuluu työterveyden piiriin.
🦷 Työterveyshuolto ja hammashoito – kaksi eri asiaa, mutta eivät toisiaan poissulkevia
Yrittäjälle lakisääteinen työterveyshuolto kattaa:
- työstä aiheutuvien terveysriskien arvioinnin
- työkyvyn ylläpitämisen
- terveystarkastukset
- muut lain vaatimat ennaltaehkäisevät palvelut
Sen sijaan hammashoito ei automaattisesti kuulu työterveyteen.
Tämä saa monen ajattelemaan, ettei hammaslääkärikuluja voisi koskaan vähentää kuluna yrityksessä.
Mutta tässä kohtaa monella menee ovi vahingossa kiinni – vaikka sen voisi avata.
🧩 Kun hammashoito lisätään työterveyden vapaaehtoisiin palveluihin
Työnantaja – ja tässä kohtaa myös yrityksen omistaja-yrittäjä – voi valita, että työterveyssopimukseen sisällytetään myös suun terveyden palveluja.
Tämä toimii näin:
- Työnantaja ja työterveyden tuottaja sopivat hammashoitoa koskevasta palvelutasosta.
- Valitaan vuotuinen korvausraja, esimerkiksi 100–300 € per henkilö.
- Yritys maksaa hammashoidon kulut tähän rajaan asti.
- Kustannus on yritykselle verovähennyskelpoinen.
- Työntekijä (tai yrittäjä itse) saa palvelun verottomana etuna.
Aika hyvä paketti, eikö?
✔️ Mitä hoitoja tämä käytännössä kattaa?
Tämä riippuu työterveyshuollon palveluntarjoajasta, mutta tyypillisesti mukaan voidaan sisällyttää:
- hammaskiven poisto
- hammaslääkärin tarkastus
- paikkaushoito
- röntgenkuvat
- ennaltaehkäisevä suuhygienia
- fluorihoidot ja muut perustoimenpiteet
Kyse on siis arjen hammashoidosta, joka on monille iso ja tärkeä osa hyvinvointia.
💼 Entä yrittäjä ilman henkilöstöä? Onko tämä silti mahdollista?
Kyllä on.
Yksinyrittäjä voi yhtä lailla:
- solmia työterveyshuollon
- lisätä siihen hammashoidon vapaaehtoisena etuna
- määrittää korvausrajan
- ja saada kulut verovähennyskelpoisiksi
Tämä on erityisen järkevää yrittäjille, jotka haluavat rakentaa kokonaisvaltaista työhyvinvointia – ilman että kaikki terveyskulut jäävät henkilökohtaisesti maksettaviksi.
📌 Yhteenveto – näin hammashoito saadaan kuluksi
Hammashoito ei kuulu lakisääteiseen työterveyteen, mutta
👉 sen voi sisällyttää vapaaehtoisiin palveluihin
👉 yritys voi rajoittaa kulut korvauskatolla
👉 kulut ovat yritykselle vähennyskelpoisia
👉 etu on yrittäjälle ja työntekijälle veroton
Tämä on erinomainen tapa tukea omaa ja henkilöstön hyvinvointia järkevästi ja verotehokkaasti.
Olga Svarvali
olga@pk-economics.fi
Kuva Tekoälyn luoma
Pikkujoulusesonki– muista nämä verosäännöt
16.11.2025

Pikkujoulukausi on yritysten vuoden vilkkaimpia hetkiä: ravintolat täyttyvät, ohjelmaa varataan, ja henkilöstö pääsee ansaitusti hengähtämään.
Mutta samalla taustalla pyörivät myös verosäännöt, jotka jokaisen järjestäjän on hyvä muistaa. Tässä selkeä kooste siitä, mikä on vähennyskelpoista ja miten kulut kannattaa kirjata.
Onko alkoholi vähennyskelpoista?
Kyllä on.
Alkoholi kuuluu vähennyskelpoisiin kuluihin silloin, kun pikkujoulut järjestetään henkilöstön virkistystarkoituksessa.
Toisin sanoen: viinit, glögit ja kuohuviinit saa laittaa kuluksi siinä missä ruokailunkin – kunhan kyse on henkilöstön omasta tilaisuudesta.
Mitä ovat “tavanomaiset ja kohtuulliset” pikkujoulukulut?
Lainsäädäntö ei määrittele tarkkaa euromääräistä ylärajaa. “Tavanomaisuus ja kohtuullisuus” arvioidaan kokonaisuutena.
Tyypillisesti vähennyskelpoisia ovat:
- ruoka ja juoma
- juhlatilan vuokra
- ohjelma, esiintyjät ja illan aktiviteetit
- yhteiskuljetukset
Käytännössä: perinteinen pikkujoulupaketti ravintolassa tai vuokratulla tilalla on täysin ok.
Entä jos mukana on yhteistyökumppaneita tai asiakkaita?
Silloin ollaan jo osittain edustuksen puolella.
- Edustuskuluista voi vähentää 50 % tuloverotuksessa.
- ALV:a ei saa vähentää edustuskuluista lainkaan.
- Osallistujalista on tärkeä:
- henkilöstö → virkistys (täysi vähennysoikeus)
- yrityksen ulkopuoliset → edustus (50 % tuloverossa)
Kirjanpidossa kulut kannattaa siis jakaa selkeästi kahteen koriin.
Voivatko puolisot osallistua verovapaasti?
Kyllä voivat – jos kustannukset ovat kohtuulliset.
Tällöin puolisot luetaan osaksi henkilöstölle tarjottavaa verovapaata etua.
Saako puolisoiden kuluihin liittyvän ALV:n vähentää?
Ei saa.
Vaikka puolisoiden kulut voidaan hyväksyä verovapaaksi eduksi, ALV-vähennysoikeutta niihin ei synny.
💡 Muista dokumentointi
Verohallinto katsoo pikkujoulukirjauksia yllättävän tarkasti. Hyvä dokumentointi suojaa yritystä myöhemmin.
Kirjaa vähintään:
- missä tilaisuus pidettiin
- ketkä osallistuivat (myös puolisoiden ja ulkopuolisten osalta)
Tarkat muistiinpanot tekevät kaiken sujuvaksi, ja mahdollisessa verotarkastuksessa asiat on helppo osoittaa selkeästi.
Yhteenveto
Pikkujoulut ovat loistava tapa kiittää henkilöstöä kuluneesta vuodesta – eikä verotuksen tarvitse olla juhlan pilaaja.
Kun kulut ja osallistujat erotellaan oikein ja dokumentointi on kunnossa, kaikki menee sujuvasti ja verotuksen näkökulmasta turvallisesti.
Olga Svarvali
olga@pk-economics.fi
Kuva © Olga Svarvali
Mitä pienyrittäjä voi tehdä, kun liikevaihto romahtaa?
15.3.2020

Monet pienyrittäjät ovat huolissaan omasta taloudellisesta tilanteesta – miten selvitä laskuista, kun koronavirus on karkottanut asiakkaat? Asia koskee jo isoa joukkoa eri alojen yrittäjiä; kampaajia, hierojia, takseja, taiteilijoita, ravintoloita ym. – puhumattakaan kansainvälistä kauppaa harjoittavista yrittäjistä.
Taksi ja kirjanpito
05.01.2020

Taksiala vapautui kilpailulle 1.7.2018, mikä onkin tuonut alalle runsaasti uusia yrittäjiä. Kun yritys on perustettu ja luvat hankittu, vastaan tulevat kirjanpidon kiemurat. Mitä erityispiirteitä taksialalla on kirjanpidon näkökulmasta ja mitä taksiyrittäjän olisi hyvä tietää?
(lisää…)Tulorekisteri tulee – Mitä pienyrittäjän tulee tietää? Osa 2/2
4.10.2018

Tämän kirjoituksen edellisessä osassa käsiteltiin tulorekisteriä yleisellä tasolla. Syvennyn tässä osiossa aikatauluihin sekä siihen, millaisia muutoksia pienyrittäjän tulee tehdä palkanlaskennan rutiineihin.
Tulorekisteri tulee – mitä pienyrittäjän tulee tietää? Osa 1/2
4.10.2018

Tulorekisterin lyhyt oppimäärä.
Tulorekisteri otetaan käyttöön 1.1.2019. Mitä tulorekisteri tarkoittaa pienyrittäjän näkökulmasta? Asia on sen verran laaja, että päätin jakaa tämän kirjoituksen kahteen osaan. Mikäli yritykselläsi on tapana maksaa palkkaennakoita tai palkanmaksu muutoin poikkeaa tavanomaisesta, niin suosittelen ehdottomasti tutustumaan myös kirjoituksen toiseen osaan.
Pienyritys + kirjanpidon sähköistäminen?
31.8.2018

Sähköisyys tilitoimiston asiakkaana voi tarkoittaa monta eri asiaa ja se voidaan toteuttaa monella eri tavalla.
Ideaalitilanteessa sähköisyys poistaa päällekkäiset työt ja säästää yrittäjän sekä tilitoimiston aikaa. Lisäksi yrittäjä näkee talouslukunsa reaaliaikaisesti ja pääsee käsiksi tietoihin kellon ympäri. Tässä tavassa yrittäjä ja tilitoimisto hyödyntävät samoja ohjelmistoja rinnakkaistunnuksilla.
Ideaalitilanne toteutuu kuitenkin harvoin, eikä reaaliaikaisuus ole tarpeellista kaikille yrityksille. Tämä seikka tuntuu usein unohtuvan niin ohjelmistonkehittäjiltä, kuin viranomaisiltakin.
Maahantuonnin arvonlisäverotuksen muutokset 2018
11.12.2017
Tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullilta Verohallinnolle 1.1.2018 alkaen. Siirtyminen aiheuttaa muutoksia ilmoitusmenettelyyn ja aihe on tärkeä kaikille maahantuontia EU:n ulkopuolelta harjoittaville yrityksille.
Ennakkoverotuksen muutokset 2017
14.8.2017

Eduskunta hyväksyi pari viikkoa sitten pienen joukon uusia tuloverotukseen liittyviä lakeja – mistä on oikein kyse? Tällä kertaa veroja ei olla nostamassa, mutta valtion kirstu on sen verran tyhjä, että verojen keräämistä tehostetaan. Tarjolla ei ole porkkanoita, vaan ainoastaan raippaa.
Uusi perhevapaakorvaus yrityksille – mitä ja miksi
7.6.2017
Huhh, vihdoin kevätruuhkasta selvitty ja inspiraatiota riittää myös blogiin asti :)
Tilitoimistojen perinteisen kevätruuhkan aikana valtio on ollut anteliaalla päällä. Huhtikuusta 2017 alkaen yritykset ovat voineet hakea uutta perhevapaakorvausta Kelasta. Korvaus on kertaluonteinen 2.500 euron suuruinen könttäsumma, joka maksetaan perhevapaalle jäävän työntekijän työnantajalle. Pari tonnia on ihan kiva korvaus, mutta onko se riittävä? Käydään kuitenkin ensin läpi perhevapaakorvauksen perustiedot.
Maksuperusteinen ALV ?
31.1.2017
Maksuperusteinen arvonlisävero (ALV) astui voimaan vuoden alussa. Mitä tämä tarkoittaa ja keitä asia koskee?
Maksuperusteista ALVia voivat käyttää kaikki yritykset, joiden liikevaihto on alle 500 000 euroa tilikaudessa. Muutoksen ideana on parantaa pienten yritysten maksukykyä, sillä tässä menetelmässä yritys maksaa ALVin vasta silloin, kun rahat ovat todellisuudessa tilillä.






![[^Top^]](https://pk-economics.fi/wp-content/themes/newline2015/kuvei/arrow3_orange.gif)

