finnish russian estonian english latvian
PK Economics

Kirjanpitoautomaatti

Kirjanpitoautomaatti

Blogi kirjanpidosta, yrittäjyydestä ja verotuksesta

Kirjanpitoautomaatti on pienyrittäjille suunnattu blogi, jossa käsitellään selkokielellä kirjanpidollisia kysymyksiä. Ei virastosuomea tai monimutkaisia excel-taulukoita.

Tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!

Ksenia Rensujeff, KTM
ksenia@pk-economics.fi
8.9.2016

Tipit – ovatko ne verotuksessa vähennyskelpoisia?

20.12.2025

Lyhyt vastaus on: kyllä, mutta tietyin ehdoin. Ravintolalaskuun sisältyvät tipit voivat olla verotuksessa vähennyskelpoisia, jos ne liittyvät yrityksen liiketoimintaan ja ne on käsitelty kirjanpidossa oikein.

Milloin tippi voi olla vähennyskelpoinen?

Yrityksen verotuksessa menot ovat lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia, jos ne liittyvät tulonhankintaan tai sen säilyttämiseen. Tämä koskee myös ravintolakuluja ja niihin mahdollisesti sisältyviä tippejä.

Jos ravintolalasku on syntynyt selkeästi liiketoimintatilanteessa – esimerkiksi asiakastapaamisessa, liikeneuvottelussa tai muussa ulkopuolisen tahon kanssa käydyssä tapaamisessa – myös kohtuullinen tippi voidaan katsoa osaksi vähennyskelpoista kulua. Tällöin kyse on usein edustuskulusta.

Entä edustuskulujen rajoitukset?

On kuitenkin hyvä muistaa, että edustuskuluihin liittyy omat rajoituksensa. Kaikissa tilanteissa:

erityisesti silloin, jos kyse on asiakkaan viihdyttämisestä eikä selkeästi liiketoimintaan liittyvästä neuvottelusta.

Dokumentointi ratkaisee

Tipin vähennyskelpoisuuden kannalta dokumentointi on avainasemassa. Tositteesta tulisi käydä ilmi:

Hyvin dokumentoitu kulu kestää huomattavasti paremmin myös mahdollisen verotarkastuksen.

Milloin tippi ei ole vähennyskelpoinen?

Jos tippi liittyy tilanteeseen, jolla ei ole liiketoiminnallista perustetta – esimerkiksi henkilöstön vapaa-ajan illallistamiseen tai muuhun yksityisluonteiseen menoon – sitä ei voi vähentää yrityksen verotuksessa.


Yhteenveto:
Tippi voi olla vähennyskelpoinen, kun se on kohtuullinen, liiketoimintaan liittyvä ja asianmukaisesti dokumentoitu. Epäselvissä tilanteissa kirjanpidon merkinnät ja kulun perustelut ratkaisevat.

Olga Svarvali

olga@pk-economics.fi

Kuva Tekoälyn luoma

[^Top^]

Osakaslaina – pieni sana, suuri vastuu

14.12.2025

Osakaslaina on yksi niistä aiheista, joka herättää yrittäjissä toistuvasti kysymyksiä. Se kuulostaa yksinkertaiselta: yritys lainaa rahaa osakkaalle. Käytännössä kyse on kuitenkin yhdestä tarkimmin valvotuista varojenjakotavoista, ja siksi sen kanssa kannattaa edetä harkiten.

Tässä blogikirjoituksessa avaan, mitä osakaslaina tarkoittaa, milloin se on sallittu ja mitä riskejä siihen liittyy – niin osakkaan, johdon kuin kirjanpitäjänkin näkökulmasta.


Mitä osakaslaina käytännössä tarkoittaa?

Osakaslainalla viitataan tilanteeseen, jossa osakeyhtiö antaa lainaa omalle osakkaalleen tai hänen lähipiirilleen. Osakeyhtiölain mukaan tämä ei ole vapaata varojenjakoa, vaan siihen liittyy tiukat, yhtiön maksukykyä ja tasapuolista kohtelua turvaavat edellytykset.

Osakaslaina voi olla yrityksen kannalta järkevä ratkaisu esimerkiksi lyhytaikaisessa rahoitustarpeessa – mutta vain, jos lainalle löytyy selkeä liiketaloudellinen peruste.


Mitä edellytyksiä osakaslainan myöntämiselle on?

Osakaslainan on täytettävä useita ehtoja. Keskeisimpiä ovat:

1. Lainalla täytyy olla liiketaloudellinen peruste

Yrityksen pitää pystyä perustelemaan, miksi laina on yritykselle hyödyllinen – ei vain osakkaalle.

2. Laina ei saa vaarantaa maksukykyä

Jos yhtiön varat tai kassavirta ovat heikot, laina voi muodostua lainvastaiseksi varojenjaoksi.

3. Lainaehdot ovat markkinaehtoiset

Korko, maksuaika ja mahdolliset vakuudet tulee määritellä kuten ulkopuolisellekin lainansaajalle.

4. Päätöksistä on huolellinen dokumentointi

Hallitus tai yhtiökokous vastaa päätöksestä, ja perustelut tulee kirjata selkeästi.


Milloin osakaslaina muuttuu ongelmaksi?

Ongelmat syntyvät usein, kun lainaa ei makseta takaisin, sitä käytetään yksityisiin tarkoituksiin ilman dokumentaatiota tai laina vaarantaa yhtiön maksukyvyn. Tällöin osakaslaina katsotaan helposti laittomaksi varojenjaoksi.

Seuraukset voivat olla tuntuvat:


Kirjanpitäjän näkökulma – rooli ei ole pelkkä tekninen

Moni ajattelee, että kirjanpitäjä vain “kirjaa tapahtumat”. Osakaslainojen kohdalla rooli on selvästi laajempi.

Kirjanpitäjän on:

Pahimmillaan kirjanpitäjä voi joutua tutkinnan kohteeksi, jos osakaslaina on käsitelty väärin eikä virheistä ole huomautettu.


Yhteenveto: osakaslaina on työkalu – ei automaattinen oikeus

Osakaslaina voi olla toimiva väline, kun sen käyttö perustellaan, dokumentoidaan ja toteutetaan huolellisesti. Se ei kuitenkaan ole tapa “ottaa yrityksestä rahaa ulos helposti”. Yrityksen johto ja kirjanpitäjä kantavat asiassa merkittävän vastuun, ja osakkaallekin voi koitua taloudellisia seurauksia, jos sääntöjä ei noudateta.

Kun osakaslaina tehdään oikein, se voi tukea yrityksen toimintaa. Kun se tehdään väärin, siitä tulee nopeasti kallis ja juridisesti raskas virhe.

Olga Svarvali

olga@pk-economics.fi

Kuva Tekoälyn luoma

[^Top^]

Joululahjat työntekijöille – milloin lahja on verovapaa?

10.12.2025

Joulun lähestyessä monissa työpaikoissa aletaan pohtia, miten henkilöstöä olisi mukava muistaa vuoden päätteeksi. Herkkukorit, viinipullot ja kulttuurielämykset kuuluvat monen yrityksen perinteisiin. Samaan aikaan herää kuitenkin yksi toistuva kysymys: meneekö lahjasta veroa?

Vaikka työnantajan antama joululahja koetaan yleensä pelkkänä iloisena yllätyksenä, verottajalla on omat sääntönsä siitä, milloin lahja on verovapaa ja missä tilanteissa se muuttuu palkaksi.

Tässä blogissa avaamme selkeästi, miten työntekijöitä voidaan muistaa verottomasti – ja missä kohtaa lahja lipsahtaa verolliseksi.


Mikä tekee joululahjasta verovapaan?

Pääsääntö on yksinkertainen: työnantaja voi antaa työntekijälleen enintään 100 euron arvoisen lahjan verovapaasti, kunhan tietyt ehdot täyttyvät.

Jotta lahja olisi veroton:

Tyypillisiä verovapaita lahjoja ovat esimerkiksi herkkukorit, juomapullot, konserttiliput tai muu konkreettinen tavara.

Jos työntekijälle on jo aiemmin vuoden aikana annettu jokin muu verovapaa vähäinen lahja (esimerkiksi 30 euron muistaminen), pienentää tämä joululahjan verotonta enimmäismäärää. Merkkipäivälahjoja ei kuitenkaan lasketa mukaan.


Lahjakortti – verovapaa vai palkkaa?

Lahjakortti aiheuttaa eniten kysymyksiä. Moni työntekijä vaihtaisi mielellään herkkukorin lahjakorttiin, jolla voisi ostaa jotakin mieluista. Tässä piilee kuitenkin verotuksellinen ansa.

Yksilöimätön lahjakortti = palkkaa

Jos lahjakortilla voi ostaa mitä tahansa – esimerkiksi kirjakaupan koko valikoimasta – sitä pidetään rahana.
➡️ Lahjakortti on silloin palkkaa, josta maksetaan veroa kuten normaalista tulosta.

Yksilöity lahjakortti = verovapaa

Lahjakortti on verovapaa vain, jos se on rajattu tiettyyn tuotteeseen tai palveluun.

Esimerkiksi:

Tällöin lahjakortti rinnastuu esineeseen eikä rahaan, ja on siten verovapaa, kunhan 100 euron raja ja muut ehdot täyttyvät.

Keskeinen sääntö: lahjakortilla ei saa voida ostaa vapaavalintaisia tuotteita, eikä sitä voi muuttaa rahaksi.


Esimerkki: Kirjakaupan lahjakortti

Työnantaja päättää antaa työntekijöilleen lahjakortin, jolla voi ostaa yhden kirjan tietyssä kirjakaupassa.

🔹 Lahja on verovapaa.

Jos sen sijaan lahjakortilla voisi ostaa mitä tahansa kirjakaupasta, tilanne muuttuu:

🔸 Lahja olisi verollinen etu.


Entä jouluraha tai bonus?

Jouluraha, joulubonukset ja kaikki muut rahaan verrattavat edut ovat aina palkkaa, josta maksetaan veroa.
Tähän kategoriaan kuuluvat myös lahjakortit, jotka eivät ole yksilöityjä.


Yhteenveto työnantajille

Jos haluat muistaa henkilöstöä verovapaasti:

Oikein toteutettuna jouluinen muistaminen on helppo ja verotehokas tapa ilahduttaa henkilöstöä.
Ja mikä parasta – se voi olla lahja, joka lämmittää mieltä ilman veroseuraamuksia.

Olga Svarvali

olga@pk-economics.fi

Kuva © Olga Svarvali

[^Top^]

Työsuhdeauto vai oma auto? – Näin teet fiksun päätöksen

7.12.2025

Moni työntekijä ja yrittäjä pohtii samaa kysymystä:
kannattaako ottaa työsuhdeauto vai ajaa omalla autolla?

Päätös ei ole pelkkä vertailu auton hinnasta ja palkan määrästä.
Taustalla vaikuttaa kokonaisuus, johon liittyvät verotus, ajokilometrit, työnantajan ehdot sekä oma elämäntilanne.

Tässä blogissa avaan, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon ennen päätöstä – ja milloin kumpikin vaihtoehto on yleensä järkevin.


🔍 Milloin työsuhdeauto kannattaa?

Työsuhdeauto on hyvä valinta silloin, kun:

Työsuhdeauton verotettava etu koostuu kahdesta osasta:

  1. Perusarvo – käytännössä auton ”pääomakulut”
  2. Käyttökustannukset – huollot, renkaat, ja vapaassa autoedussa myös polttoaine/sähkö

Nämä määrittelevät sen, kuinka paljon autoetu lisää verotettavaa tuloasi.


🧮 Milloin työsuhdeauto ei kannata?

Jos ajoprofiilisi on tämä:

…työsuhdeauto voi olla yllättävän kallis valinta.

Miksi?

Koska veroja maksetaan autoedun arvosta – ei siitä, kuinka paljon käytät autoa vapaa-ajalla.
Jos yksityisiä kilometrejä kertyy vain vähän, hyöty jää pieneksi, mutta verot juoksevat silti.


💼 Miten työsuhdeauto vaikuttaa palkkaan?

Työnantajilla on yleensä kaksi tapaa järjestää asia:

1️⃣ Autoedun arvo sisältyy kokonaispalkkaan

→ Rahapalkka pienenee autoedun verran.

2️⃣ Autoetu tulee rahapalkan päälle

→ Kokonaistulo kasvaa, jolloin myös verotus kiristyy.

Siksi tärkein kysymys on:

Kuinka paljon rahapalkasta oikeasti leikataan?

Jos vähennys on suurempi kuin autoedun todellinen hyöty sinulle, työsuhdeauto ei ole taloudellisesti järkevä valinta.


⚡ Sähkö- ja hybridiautoissa lisäetuja

Sähköautoissa ja ladattavissa hybrideissä on verotuksessa omia alennuksia, jotka voivat laskea autoedun arvoa merkittävästi.

Tämä tekee sähköisestä työsuhdeautosta monelle yllättävän kilpailukykyisen vaihtoehdon, varsinkin jos:


📌 Tiivistettynä – kumpi kannattaa?

Työsuhdeauto sopii sinulle, jos:

✔ haluat helpon ja ennakoitavan autoilun
✔ ajat paljon yksityisajoja
✔ työnantajan ehdot ovat hyvät ja palkkaleikkaus kohtuullinen

Oma auto voi olla parempi, jos:

❗ työajoja on paljon
❗ yksityisajoja vähän
❗ autoetu pienentää rahapalkkaa suhteettoman paljon


🎯 Lopuksi: tee päätös laskelmilla, ei mutulla

Työsuhdeauto voi olla erinomainen etu – mutta vain, jos se sopii juuri sinun arkeesi ja verotukselliseen tilanteeseesi.

Paras tapa on tehdä nopea laskelma vuosittaisista kilometreistä, omasta veroprosentista ja autoedun arvosta.
Silloin vaihtoehtoja ei tarvitse arvailla, vaan voit tehdä päätöksen tiedolla.

Jos haluat, voin myös auttaa tekemään yksinkertaisen vertailulaskelman kahden vaihtoehdon välille!

Olga Svarvali

olga@pk-economics.fi

Kuva Tekoälyn luoma

[^Top^]

Voiko yrittäjä laittaa hammashoidon kulut työterveyshuollon piikkiin? – Kyllä voi, jos palvelut on sovittu osaksi työterveyttä

30.11.2025

Moni yrittäjä pohtii jossain vaiheessa samaa kysymystä:
”Saako hammaslääkärikulut, kuten hammaskiven poiston, vähentää yrityksen kuluina työterveyshuollossa?”

Lyhyt vastaus – ja monelle yllätys – kuuluu: kyllä voi, kunhan hammashoito on lisätty työterveyshuollon vapaaehtoisiin etuihin.

Tässä blogissa avaan selkeästi, miten tämä käytännössä toimii ja milloin hammashoito kuuluu työterveyden piiriin.


🦷 Työterveyshuolto ja hammashoito – kaksi eri asiaa, mutta eivät toisiaan poissulkevia

Yrittäjälle lakisääteinen työterveyshuolto kattaa:

Sen sijaan hammashoito ei automaattisesti kuulu työterveyteen.
Tämä saa monen ajattelemaan, ettei hammaslääkärikuluja voisi koskaan vähentää kuluna yrityksessä.

Mutta tässä kohtaa monella menee ovi vahingossa kiinni – vaikka sen voisi avata.


🧩 Kun hammashoito lisätään työterveyden vapaaehtoisiin palveluihin

Työnantaja – ja tässä kohtaa myös yrityksen omistaja-yrittäjä – voi valita, että työterveyssopimukseen sisällytetään myös suun terveyden palveluja.

Tämä toimii näin:

  1. Työnantaja ja työterveyden tuottaja sopivat hammashoitoa koskevasta palvelutasosta.
  2. Valitaan vuotuinen korvausraja, esimerkiksi 100–300 € per henkilö.
  3. Yritys maksaa hammashoidon kulut tähän rajaan asti.
  4. Kustannus on yritykselle verovähennyskelpoinen.
  5. Työntekijä (tai yrittäjä itse) saa palvelun verottomana etuna.

Aika hyvä paketti, eikö?


✔️ Mitä hoitoja tämä käytännössä kattaa?

Tämä riippuu työterveyshuollon palveluntarjoajasta, mutta tyypillisesti mukaan voidaan sisällyttää:

Kyse on siis arjen hammashoidosta, joka on monille iso ja tärkeä osa hyvinvointia.


💼 Entä yrittäjä ilman henkilöstöä? Onko tämä silti mahdollista?

Kyllä on.

Yksinyrittäjä voi yhtä lailla:

Tämä on erityisen järkevää yrittäjille, jotka haluavat rakentaa kokonaisvaltaista työhyvinvointia – ilman että kaikki terveyskulut jäävät henkilökohtaisesti maksettaviksi.


📌 Yhteenveto – näin hammashoito saadaan kuluksi

Hammashoito ei kuulu lakisääteiseen työterveyteen, mutta
👉 sen voi sisällyttää vapaaehtoisiin palveluihin
👉 yritys voi rajoittaa kulut korvauskatolla
👉 kulut ovat yritykselle vähennyskelpoisia
👉 etu on yrittäjälle ja työntekijälle veroton

Tämä on erinomainen tapa tukea omaa ja henkilöstön hyvinvointia järkevästi ja verotehokkaasti.

Olga Svarvali

olga@pk-economics.fi

Kuva Tekoälyn luoma

[^Top^]

Pikkujoulusesonki– muista nämä verosäännöt

16.11.2025

Pikkujoulukausi on yritysten vuoden vilkkaimpia hetkiä: ravintolat täyttyvät, ohjelmaa varataan, ja henkilöstö pääsee ansaitusti hengähtämään.

Mutta samalla taustalla pyörivät myös verosäännöt, jotka jokaisen järjestäjän on hyvä muistaa. Tässä selkeä kooste siitä, mikä on vähennyskelpoista ja miten kulut kannattaa kirjata.


Onko alkoholi vähennyskelpoista?

Kyllä on.
Alkoholi kuuluu vähennyskelpoisiin kuluihin silloin, kun pikkujoulut järjestetään henkilöstön virkistystarkoituksessa.
Toisin sanoen: viinit, glögit ja kuohuviinit saa laittaa kuluksi siinä missä ruokailunkin – kunhan kyse on henkilöstön omasta tilaisuudesta.


Mitä ovat “tavanomaiset ja kohtuulliset” pikkujoulukulut?

Lainsäädäntö ei määrittele tarkkaa euromääräistä ylärajaa. “Tavanomaisuus ja kohtuullisuus” arvioidaan kokonaisuutena.
Tyypillisesti vähennyskelpoisia ovat:

Käytännössä: perinteinen pikkujoulupaketti ravintolassa tai vuokratulla tilalla on täysin ok.


Entä jos mukana on yhteistyökumppaneita tai asiakkaita?

Silloin ollaan jo osittain edustuksen puolella.

Kirjanpidossa kulut kannattaa siis jakaa selkeästi kahteen koriin.


Voivatko puolisot osallistua verovapaasti?

Kyllä voivat – jos kustannukset ovat kohtuulliset.
Tällöin puolisot luetaan osaksi henkilöstölle tarjottavaa verovapaata etua.


Saako puolisoiden kuluihin liittyvän ALV:n vähentää?

Ei saa.
Vaikka puolisoiden kulut voidaan hyväksyä verovapaaksi eduksi, ALV-vähennysoikeutta niihin ei synny.


💡 Muista dokumentointi

Verohallinto katsoo pikkujoulukirjauksia yllättävän tarkasti. Hyvä dokumentointi suojaa yritystä myöhemmin.

Kirjaa vähintään:

Tarkat muistiinpanot tekevät kaiken sujuvaksi, ja mahdollisessa verotarkastuksessa asiat on helppo osoittaa selkeästi.


Yhteenveto

Pikkujoulut ovat loistava tapa kiittää henkilöstöä kuluneesta vuodesta – eikä verotuksen tarvitse olla juhlan pilaaja.
Kun kulut ja osallistujat erotellaan oikein ja dokumentointi on kunnossa, kaikki menee sujuvasti ja verotuksen näkökulmasta turvallisesti.

Olga Svarvali

olga@pk-economics.fi

Kuva © Olga Svarvali

[^Top^]

Mitä pienyrittäjä voi tehdä, kun liikevaihto romahtaa?

15.3.2020

Monet pienyrittäjät ovat huolissaan omasta taloudellisesta tilanteesta – miten selvitä laskuista, kun koronavirus on karkottanut asiakkaat? Asia koskee jo isoa joukkoa eri alojen yrittäjiä; kampaajia, hierojia, takseja, taiteilijoita, ravintoloita ym. – puhumattakaan kansainvälistä kauppaa harjoittavista yrittäjistä.

(lisää…)

[^Top^]

Taksi ja kirjanpito

05.01.2020



Taksiala vapautui kilpailulle 1.7.2018, mikä onkin tuonut alalle runsaasti uusia yrittäjiä. Kun yritys on perustettu ja luvat hankittu, vastaan tulevat kirjanpidon kiemurat. Mitä erityispiirteitä taksialalla on kirjanpidon näkökulmasta ja mitä taksiyrittäjän olisi hyvä tietää?

(lisää…)

[^Top^]

Tulorekisteri tulee – Mitä pienyrittäjän tulee tietää? Osa 2/2

4.10.2018

 

Tämän kirjoituksen edellisessä osassa käsiteltiin tulorekisteriä yleisellä tasolla. Syvennyn tässä osiossa aikatauluihin sekä siihen, millaisia muutoksia pienyrittäjän tulee tehdä palkanlaskennan rutiineihin.

 

(lisää…)

[^Top^]

Tulorekisteri tulee – mitä pienyrittäjän tulee tietää? Osa 1/2

4.10.2018

Tulorekisterin lyhyt oppimäärä.

 

Tulorekisteri otetaan käyttöön 1.1.2019. Mitä tulorekisteri tarkoittaa pienyrittäjän näkökulmasta? Asia on sen verran laaja, että päätin jakaa tämän kirjoituksen kahteen osaan. Mikäli yritykselläsi on tapana maksaa palkkaennakoita tai palkanmaksu muutoin poikkeaa tavanomaisesta, niin suosittelen ehdottomasti tutustumaan myös kirjoituksen toiseen osaan.

(lisää…)

[^Top^]

Pienyritys + kirjanpidon sähköistäminen?

31.8.2018

Sähköisyys tilitoimiston asiakkaana voi tarkoittaa monta eri asiaa ja se voidaan toteuttaa monella eri tavalla.

Ideaalitilanteessa sähköisyys poistaa päällekkäiset työt ja säästää yrittäjän sekä tilitoimiston aikaa. Lisäksi yrittäjä näkee talouslukunsa reaaliaikaisesti ja pääsee käsiksi tietoihin kellon ympäri. Tässä tavassa yrittäjä ja tilitoimisto hyödyntävät samoja ohjelmistoja rinnakkaistunnuksilla.

Ideaalitilanne toteutuu kuitenkin harvoin, eikä reaaliaikaisuus ole tarpeellista kaikille yrityksille. Tämä seikka tuntuu usein unohtuvan niin ohjelmistonkehittäjiltä, kuin viranomaisiltakin.

(lisää…)

[^Top^]

Maahantuonnin arvonlisäverotuksen muutokset 2018

11.12.2017

 

Tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullilta Verohallinnolle 1.1.2018 alkaen. Siirtyminen aiheuttaa muutoksia ilmoitusmenettelyyn ja aihe on tärkeä kaikille maahantuontia EU:n ulkopuolelta harjoittaville yrityksille.

(lisää…)

[^Top^]

Ennakkoverotuksen muutokset 2017

14.8.2017

 

Eduskunta hyväksyi pari viikkoa sitten pienen joukon uusia tuloverotukseen liittyviä lakeja – mistä on oikein kyse? Tällä kertaa veroja ei olla nostamassa, mutta valtion kirstu on sen verran tyhjä, että verojen keräämistä tehostetaan. Tarjolla ei ole porkkanoita, vaan ainoastaan raippaa.

(lisää…)

[^Top^]

Uusi perhevapaakorvaus yrityksille – mitä ja miksi

7.6.2017

 

Huhh, vihdoin kevätruuhkasta selvitty ja inspiraatiota riittää myös blogiin asti :)

Tilitoimistojen perinteisen kevätruuhkan aikana valtio on ollut anteliaalla päällä. Huhtikuusta 2017 alkaen yritykset ovat voineet hakea uutta perhevapaakorvausta Kelasta. Korvaus on kertaluonteinen 2.500 euron suuruinen könttäsumma, joka maksetaan perhevapaalle jäävän työntekijän työnantajalle. Pari tonnia on ihan kiva korvaus, mutta onko se riittävä? Käydään kuitenkin ensin läpi perhevapaakorvauksen perustiedot.

(lisää…)

[^Top^]

Maksuperusteinen ALV ?

31.1.2017

 

Maksuperusteinen arvonlisävero (ALV) astui voimaan vuoden alussa. Mitä tämä tarkoittaa ja keitä asia koskee?

Maksuperusteista ALVia voivat käyttää kaikki yritykset, joiden liikevaihto on alle 500 000 euroa tilikaudessa. Muutoksen ideana on parantaa pienten yritysten maksukykyä, sillä tässä menetelmässä yritys maksaa ALVin vasta silloin, kun rahat ovat todellisuudessa tilillä.

(lisää…)

[^Top^]

Yhteystiedot



Ota yhteyttä

Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia.

    Nimi*

    Sähköpostiosoite*

    Puhelinnumero

    Viesti*